Kiitos ihanista kommenteista edelliseen postaukseen! Nyt ollaan kotona :) Ihana tietää, että siellä "ruudun toisella puolella" ollaan hengessä mukana ja meidän projektia on seurattu tänne saakka. En ole kovin ehtinyt kommentoida muiden blogeja tai raksaprojekteja, pahoittelut siitä, sen verran tiivisti on mennyt resurssit tämän oman kanssa.

Huh mikä viikko takana! Koko viikko ollaan vain roudattu tavaraa alakerrasta ylempiin kerroksiin. Kuten jo edellisen postauksen kommenteissa kerroinkin, aika raksalle muutettiin ja esim. vaatekaappeja ei ole meillä tässä vaiheessa vielä ollenkaan. "Laiska töitään luettelee", vanhan kansan sanonta kertoo, en siksi ala niitä tässä listamaan, tekemistä on meilläkin vielä aika lailla.

Tilanne aiheuttaa sen, että tavarat vellovat vielä jätesäkeissä ja pahvilaatikoissa. Onneksi rakennettiin isohko kylmä käyttöullakko, se on vetänyt kaikki ne tavarat, joita siellä voi säilyttää ja mitä ei juuri nyt tarvita. Varasto ja autotalli on edelleen kesken. Tämä oli kuitenkin tilanne, joka meille oli ihan välttämätön, vuokrarahat tarvitaan raksan loppuun saattamiseen. Edessä on siis paljon vielä etappeja, joista tulemme olemaan erittäin onnellisia!

Muuttoiltaa en unohda koskaan. Kun aamupäivällä saimme kamat sisään, jäi iltapäivä aikaa laittaa välttämättömimmät paikoilleen. Kun sängyt oli kasattu, vaihdoin kaikille puhtaat vuodevaatteet, aikuisille Balmurin pellavat ja lapsille mustavalkoiset Marimekon tasaraitatrikoot. Ne oli vuoden verran majailleet varastossa, ah kuinka ihanalta tuntui mennä nukkumaan rättipoikkiväsyneenä puhtaisiin vuoteisiin, vaikka talo muuten oli ihan kaaoksessa. Omat reviirit oli heti vallattu.

Lapsiperheessä keittiö on suuressa roolissa ja niin se vain on, että heti muuton jälkeisenä aamuna oli otettava uudet kodinkoneet heti haltuun, että saatiin aamukahvit ja puurot perheelle. Yhtään ei oltu harjoiteltu etukäteen... Nyt viikon asumisen jälkeen keittiö tuntuu todella toimivalle ja onnistuneelle toiminnallisesti. Astiat vielä hakevat vähän paikkaansa, kun niitä on aikansta paljon kertynyt vuosien varrella. Keittiön kaappeihin sain mahtumaan myös kaikki ns. koriste-esineeni, kuten kynttilänjalat, maljakot ja muut ihanuudet (eihän meillä kellään niitä itse asiassa ole, eihän :)

Ruokailutilaan asennettiin uudet valaisimet, tähän taloon vuosi sitten Hulluilta päiviltä hankitut Tom Dixonin Copper Shade-valaisimet. Itselläni on vähän se tilanne, että kaipaan välillä wau-efektiä, kun tuntuu, ettei mikään sisustusjuttu enää tunnu missään, nämä tuli hankituksi sen tunteen siivittämänä. Nähtäväksi jää, kestääkö suhteemme. Mutta nyt ainakin tuntuvat kivoilta, kun ovat uudet ja ovat oikean kokoiset ja malliset tuohon tilaan.

Yritän saada mahdollisimman paljon kamaa aluksi pois silmistä, että uudessa kodissa olisi aluksi tilan tuntua ja uudet pintamateriaalit näkyisivät mahdollisimman hyvin, haluan fiilistellä niitä. Siksi ehkä vähän paljaat kuvat, mutta älkääpä olko huolissanne. Tästä eteenpäin päästään syventymään niihin sisustusasioihin. Sen kunniaksi uudistimme vähän blogin ulkoasuakin.

 

 

Kommentit (15)

Kyllä te ootte ahkeroineet hurjasti, onnea vielä! Mä olen aina muuten ihmetellyt kun tuo valaisin on jossakin kuvissa näkynyt, että kuvaajaa ja kameraa ei näy koskaan tuossa lampun pinnan heijastuksessa. Miten ihmeessä se tapahtuu, voitko paljastaa salaisuuden? :-D

Kiitos Lyde! Kyllä se kuvaaja ja kamera siinä näkyy, ellei photarissa poista, tuossahan se kuvaaja meilläkin kököttää kyykyssä kameransa ja muuttolaatikoidensa kanssa oven vieressä :D Yleensä ammattikuvaajat poistaa kaikki nämä jutut photoshopissa, meillä ei nyt sellaiseen ole aikaa :)

Hauskaa, mietin ihan samaa kuin Lyde :D

Ihanan näköistä teillä! Itse myös nautin ehkä eniten niistä tyhjistä pinnoista. Kun haluan pikasiivouksen, niin tyhjennän kaikki pöytäpinnat :) Mutta saattaa olla että asiaan vaikuttaa myös taitamattomuuteni sommittelussa :D

Kauniilta näyttää ja harva meistä kai ihan valmiiseen kotiin saa muuttaa :)

Voi teillä näyttää tosi kauniilta! Ihan mahtava kun niin monessa raksablogissa, joita on seurannut sokkelin muurauksesta alkaen aletaan päästä muuttamaan "valmiiseen" kotiin. Siinä pääsee itsekin fiilikseen, että kohta tuo on itselläkin edessä. Onneaonnea! Marika / Kaksi Savua

Kiitos Essi! Se on itsellänikin niin kaksijakoista, tykkään hulluna tavaroista ja koriste-esineistä, mutta toisaalta haluaisin, että on ihanan paljasta ja tyhjää :) Pitää hommata vähän tasoja, mille saa sitten niitä asetelmia väsätä.

Voi ihanuutta Piia! Hymyilyttää ääneen ja huokailuttaa. Ootte kotona! Onnea valtavasti ja elämän juhlaa! Näyttää niin teidänlaiselta. Eräänä päivänä hamassa, hämärässä tulevaisuudessa tulemme ihan kylään livetysten ihailemaan. Onnea! Ja terveisiä perheelle! t. Minna

Oi, miten kaunista! Tuntuu varmaan ihanalta päästä sisustamaan uutta kotia ja ottaa sinne hankitut tavarat esiin :)

Kaunis uusi koti, onnea kovasti! Teidän keittiö näyttää kyllä tosi hyvälle, tuo mustan sävy on hieno:) ja hienosti taidat tuon sommittelun, täytyy ihailla ja ottaa oppia.
Täällä ollaan aikalailla samoissa fiiliksissä, muutto on takana ja tavarat edelleen hujanhajan. Mutta ihanaa on olla kotona :)

Blogia ja rakennusvaiheita seuranneena on itselläkin iloinen mieli teidän puolesta! Onnea vielä uuteen kotiin ja ihana juttu kun tavarat on kynnyksen oikealla puolella.. :) Voimia loppuihin järjestely- ja rakennustöihin! Onneksi on valoisa kevätaika edessä!.

Seuraa 

Rakennusblogi, joka on välillä myös sisustusblogi, käsittelee Helsinki-pientaloprojektiamme. Sisustussuunnittelija ja -toimittaja Piia ja valokuvausta harrastava AD Jari rakennuttivat perheelleen Kastellin pakettitalon Pohjois-Helsinkiin. Blogissa nähdään, miten peruspaketista saadaan ihan omannäköinen kokonaisuus.
Seuraa meitä

Instagram

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin!

 

Blogiarkisto

2016
2015
2014

Kategoriat

Instagram