Kohtaan työssäni uusia ja inspiroivia ihmisiä usein ja monesti yksi pienikin ajatus heidän sanomanaan voi avata omaakin maailmaani merkittävällä tavalla. Ajattelin, että olisi upeaa, jos voisin toisinaan valjastaa näitä voimatyyppejä välittämään jotakin heidän osaamisestaan myös teille haastattelun muodossa. 

Luen parhaillaan toistamiseen rakkausvalmentaja Jenniemilian Rakastan siis olen -kirjaa. Luin opuksen hyvin pian oman eroni jälkeen ja sain siitä paljon - tosin huomaan näin pari vuotta kypsyneenä saavani siitä tällä lukukerralla jopa syvemmin vieläkin enemmän.

Ihana Jenniemilia vastasi mietteisiini pelosta, rakkaudesta ja siitä, kuinka voimme opetella elämään merkityksellisempää elämää. Itseäni kiinnostavat kovasti itsensä vaaliminen, rakastaminen ja siinä paremmaksi tuleminen - niinpä pyysin Jenniemiliaa avaamaan näitä teemoja meidän iloksemme lisää. 

Julkaisen haastattelun kahdessa osassa, tässä ensimmäinen. Inspiroivaa lukuhetkeä!

 

Kolme H:ta auttavat eteenpäin rakastamisen tiellä

Pelko ja rakkaus liittyvät toisiinsa. Mistä huomaa, että toimii pelosta eikä rakkaudesta käsin?

Kun pakenen itseäni ja toimin haavojeni ja pelkojeni motivoimana, puoliunessa, olotilani on sumuinen ja epävarma. Mielen tarve on kokea jatkuvaa turvaa ja varmuutta, olosuhteista riippumatta. Niinpä mikä tahansa haastetilanne ja sisimmästä kumpuava pelko tai tuntematon kokemus aktivoi mielen hälytysjärjestelmän: “Olen turvattomalla maaperällä!” Tällöin turvaan pyritään hinnalla millä hyvänsä - tuttu kärsimys on parempi vaihtoehto kuin tuntematon vapaus. 

Rakkaudesta käsin toimiminen poikkeaa radikaalisti tästä kaavasta. Kun olen hereillä ja läsnä, yhteydessä rajattomaan elämänvoimaan, toimintani on selkeää ja rehellistä. Saatan kohdata itsessäni pelkoja, mutta se ei tarkoita pakenemista tai vastustusta. Päinvastoin, suhtautumiseni erityisesti vielä tuntemattomiin ja tutkimattomiin puoliini on täynnä uteliaisuutta. “Ahaa, mielenkiintoista, tällä tavalla reagoin näihin ärsykkeisiin…” Olen kuin oman elämäni salapoliisi aina uuden mysteerin äärellä.

Tällainen suhtautuminen on mahdollista, koska tiedostan, että peloilla ja puolustusmekanismeilla on ollut tärkeä tehtävä: ne ovat suojelleet minua. Siksi kohtelen haavojani samoin kuin ehdottomasti rakastava äiti lapsensa haavoja, myötätunnolla ja hellyydellä. Ja kaiken taustalla on luottamus elämään, joka kantaa ja jonka virtaan voi antautua - myös niinä heikkoina hetkinä.

Miten itsensä rakastamisessa voi tulla vieläkin paremmaksi?

Opetan asiakkailleni kolmen h:n muistisääntöä: hengitä, havainnoi ja hyväksy. Tietoinen keskittyminen hengitykseen tuo meidät mielen kaaoksesta läsnäoleviksi tähän hetkeen ja omaan kehoon. Arjen keskelle on hyvä luoda hetkiä, jolloin tätä harjoittelee. Laita vaikkapa kello soimaan keskellä työpäivää ja ota muutaman minuutin tauko. Keskity hengitykseesi ja tunne, miten se vaikuttaa koko olemukseesi. Kun olet läsnä, voit havainnoida rauhassa, mitä omassa todellisuudessasi tapahtuu. Mitä ajatuksia mielessäsi pyörii ja millaisia tuntemuksia kehossasi ilmenee?

Kun havainnointi helpottuu näiden harjoitusten avulla, se tulee mahdollistumaan myös haastetilanteissa. Normaalisti saatamme kiihtyä sekunissa nollasta sataan ja reagoida ennen kuin ehdimme edes tiedostaa, mitä tapahtuu. Havainnointi pysäyttää automaattiset reaktiomme ja tietoinen toiminta mahdollistuu. Lopulta mahdolliseksi tulee myös hyväksyminen sen sijaan, että omia reaktioitaan ja niiden näennäisiä aiheuttajia vastustaa. Tämä on täyttä vastuunottamista itsestä sen sijaan, että pahasta olostaan syyttää muita.


 

Katso lisätietoja Jenniemiliasta ja hänen kursseistaan täällä!

Kommentit (0)

Seuraa 

Heli Thorén on 35-vuotias kaupunkilaisdaami, joka kertoo blogissaan sisustavasta elämästä, onnellisista illoista ja kaikenkokoisista unelmista.

Kiinnostaako sinua kaupallinen yhteistyö tämän blogin kanssa? Ota yhteyttä Sanoma Lifestylen mediamyyntiin

Blogiarkisto

2016

Kategoriat