Jugend tai art nouveau syntyi 1800-luvun lopulla vastareaktiona saman vuosisadan historismin eli uustyylien raskaudelle ja tummuudelle.
Tyyli merkitsi uutta aikakautta – uuden nuorekkaan ja valoisan tyylin valloitusta. Se haki inspiraationsa suoraan luonnosta, sen aaltoilevista muodoista, kukista, lehdistä ja eläimistä.
Jugend kehittyi omanlaisekseen jokaisessa maassa, mikä johtui paikallisesta historiasta. Ranskankielisissä maissa rokokoo vaikutti luonnonvoimallaan tyylin orgaanisiin muotoihin.
Saksassa, Itävallassa ja Suomessa jugend oli raskaampaa, geometrisia muotoja myötäilevää, ja luonnonaiheet esiintyivät lähinnä koristeissa. Meillä tyyli yhdistyi karelianismiin ja kansallisromantiikkaan. Sen tunnetuimmat edustajat muodostivat arkkitehtitrion Gesellius-Lindgren-Saarinen.
Teollistuminen nähtiin johtavan ympäristön rumentumiseen, ja siksi haluttiin palata vanhoihin käsityömenetelmiin sekä varsinkin taiteilijoiden ja teollisuuden yhteistyöhön. Jugendin aikana ihanteena oli kokonaistaideteos. Tyylin ensimmäiset vaikutukset nähtiin tekstiileissä ja tapeteissa.
Jugendin aikana pyrittiin luomaan kauniimpaa arkea myös työläisten koteihin, mutta tämä ihanne jäi suurelta osalta toteutumatta. Esimerkiksi suomalaisen Iris-yrityksen tuotantoa on löytynyt lähinnä yhteiskunnan hyväosaisten huoneista ja komeroista.
Lahden historiallisessa museossa parhaillaan esillä olevassa jugend-näyttelyssä on pyritty informaation lisäksi herättämään tunteita ja luomaan tunnelmia siitä, minkälaista oli sata vuotta sitten, jugendin aikaan.
Kuusenoksa ja lukinlanka, sata vuotta jugendtunnelmaa 11.11. asti Lahden historiallisessa museossa, Lahdenkatu 4. www.lahdenmuseot.fi. Avoinna ti–pe klo 10–17, la–su 11–17.
Jugend kaunistaa kotia
Lahden historiallinen museon jugend-näyttely esittelee esineitä, tunnelmallisia asetelmia ja interiöörejä. Niistä voi saada vinkkejä myös oman kotinsa sisustamiseen.
KUVA 1/6 Näyttelyn Kotilan talon sali. Kalusto on B. Hahlin suunnittelema ja Vihdin Puuseppäin huonekaluliikkeen 1911 valmistama. Verhoilu on alkuperäinen. Pöytäliina 1910-20-luvulta, astiasto Arabian Fennia, 1900–1920. Kukkapöytä Muurame, 1910–20-luku.
KUVA 2/6 Louis Sparren 1902 suunnittelema takkanurkkauksen kalusto. Uusi verhoilu on kudottu alkuperäisen Liberty & Co:n kankaan mukaan. Porvoon museo. Väinö Hämäläisen Myllykylä-maalaus, 1906, Lahden taidemuseo. Tapetti William Morrisin Artichoke (Artisokka).
KUVA 3/6 Verho pellavapalttinaa, varsipistokirjonta. Valmistaja Martta Palin, Lahti, noin 1910-luku.
KUVA 4/6 Ulpukka-aiheiset karelianistinen tuoli ja komuutti ovat kalustoa, jonka on ehkä suunnitellut Yrjö Blomstedt, Heinolan taidemuseo. Voikukin koristettu verhokappa, Suomen Käsityön Ystävät, 1900-luvun alku. Yöastia, Villeroy & Boch, 1900-luvun alku.
KUVA 5/6 Fajanssiastiasto Toivo, Arabia 1911 (valmistuksessa 1910–1917).
KUVA 6/6 Pöytä ja tuolit kotimaista koivua. Arabian lautasessa on Aarne-kuviointi tyyliteltyine käpyineen, 1909–31. Kannellinen kulho, munakuppi ja öljylamppu A.W. Finch, Iris (1897–1902). Kahvimylly, PeDe, Saksa, 1910-luku. Pyyheliinateline 1900-luvun alusta.
Kommentit