Sisustustoimittaja Anna-Kaisa Melvas luki KonMari-siivousraamatun ja vaikuttui mutta ymmärsi tarvitsevansa paljon (myös turhaa) tavaraa ympärilleen.

KonMarin mukaan jokaiselle tavaralle pitäisi löytää paikka sydämestämme. Filosofian mukaan voisi eteisessä sisustaa vaikka näin, jolloin perheen kymmenet (vähemmän sydämessä tuntuneet) kengät on pitänyt heittää pois. Kuva: Tuomas Kolehmainen

Paneuduin paljon keskustelua aiheuttaneeseen KonMari-siivousraamattuun kesälomallani. Onnekseni luin kirjaa tuhansien kilometrien päässä komeroistamme, sillä alun innostuksen jälkeen aloin kyseenalaistaa nuoren naisen näkemyksiä taloudenpidosta. On itsestäänselvää, että ihan kaikki kotiini haalimat tavarat eivät herätä minussa voimakkaita positiivisia tuntemuksia – kuten kirjailijan mielestä pitäisi. Muuton yhteydessä laskemani salaattiottimet (12 paria), pipot (47 kappaletta) ja torkkupeitot (32 kappaletta) eivät ole elintärkeitä eivätkä millään järjellä selitettäviä määriä edes viisihenkisessä perheessä. Mutta olen ehdottoman varma siitä, että elämäni muuttuisi tylsemmäksi ja kolkommaksi, jos noudattaisin kirjan hienoa siivousfilosofiaa. 

Ystäväpiirini on täydellisen hurahtanut kirjan ohjeisiin. Yksi heistä myöhästyi perinteiseltä vappubrunssilta tyhjennettyään kotinsa sälälaatikot olohuoneen lattialle kirjasta saamansa inspiraation iskettyä. Naapurin rouva oli puolestaan nukahtanut keskelle lajittelukasoja läpikäydessään vaatekaappejaan. Niin voimia vievää se oli kuulemma ollut.

Ihastui kirjan oppeihin tai ei, minusta on hienoa, että aiheesta on tehty oikeasti luettava kirja. Alan kirjoissa kun siivous ja järjesteleminen jäävät usein pintapuolisiksi kuviksi ihanista hatturasioista ja kenkälaatikoista.

Marie Kondo: KonMari-kirja, 29,90 e, Bazar Kustannus.

Anna-Kaisa Melvas on sisustussuunnittelija ja Glorian Kodin sisustustoimittaja.

Lue Kirjasieppo-blogin arvio KonMari-kirjasta täältä.

Oletko lukenut kirjan? Mitä mieltä olet? Mitä kirjan lukemisesta seurasi? Kerro kokemuksiasi!

Elisa

Minäkin luin kirjan, ja kyllä oli innostava. Ei ollenkaan hutiostos tällä kertaa. Vaatteista lähti ylipuolet ja astioita on paaljon vähemmän kuin alun perin. Raivauksen myötä tunnen puhdistuneeni itsekin ja nautin kun siivoukseen menee murto-osa aikaa, verrattuna entiseen elämään. Voin kyllä kaikille suositella jos tuntee kodin siivoukseen apua tarvitsevansa.

Leena

Luen kirjaa paraikaa lainattuna e-kirjana. Alku oli tosiaankin innoittava. Jo aiemmin erään videon avulla olin opetellut taittelemaan alusvaatteet ja sukat ja eri tavalla kuin aiemmin, ei aivan KonMarin oppien mukaisesti. Nyt taittelen topit ja t-paidat KonMarin tapaan, mutta säilytän silti pinoissa.

Säilyttämäni kirjat tosin järjestin pystyyn vaatekaapin ylähyllylle, kun toistaiseksi minulla ei ole niille parempaa säilytyspaikkaa.  Aioin poistaa suurimman osan jäljelläolevista kirjoista, mutta totesin, että kaikki kertaalleen luetut romaanit on jo poistettu. Jäljellä ovat enää lukemattomat kirjat, elämäntapa-kirjat, erilaiset harrastuksiin tai kielten opiskeluun liittyvät kirjat. Viihdyn kirjastossa ja kirjakaupoissa suunnattoman hyvin, joten päätin, että aion jatkossakin hankkia kirjoja ja säilyttää niitä, harkitusti.

Vaatteista vein kellariin säilytettäväksi suuren osan sellaisia, joita en luule tarvitsevani ennen lokakuuta. Samoin kengistä. Mutta Suomen ilmasto huomioiden, paljon vaatteita ja kenkiä joutuu pitämään jatkuvasti saatavilla.

KonMarin oppi menetti uskottavuutensa siinä vaiheessa, kun neuvottiin heittämään arkistot ja paperit pois. Verottajaa varten on säilytettävä suuri määrä papereita, määrätty aika, vuosia. Pyrin pitämään kansioissa vain kahden vuoden paperit, ja loput on viety vuosimerkinnöin merkittynä muovikasseissa kellariin. Voin aina vuosittain poistaa sieltä niitä. Tosin paperin määrä on hitusen vähentynyt, kun esim tiliotteita ei enää tule paperisina. Jos olisi taitava, voisin skannata tietysti koneelle ja siirtää vaikka muistitikulle, mutta minulta sujuu sittenkin nopeammin ja varmemmin ihan fyysisten papereiden käsittely, etsintä ja lajittelu.

Arkistoinnissa olisi katastrofi, jos noudattaisin KonMarin oppeja. Myöskin eri laitteiden käyttöohjeita/manuaaleja olen laittanut kansioon. Sähkökatkoksen jälkeen tämän tästä joudun kaivamaan käyttöohjeen, kun lieden tai mikron tms kello on nollaantunut enkä muista miten se ajan laittaminen meni. Tekniikkataitoni on niin vajavaista, että joudun lukemaan käyttöohjeita, usein vielä sen jälkeen, kun luulen jo tietäväni, miten laite toimii.

Samoin alkoi KonMarin uskottavuus horjua siinä vaiheessa, kun hän mainitsi, ettei nappeja tarvitse ommella, että siinä vaiheessa vaate olisi jo tullut tiensä päähän. Ja että nappilaatikot olisivat turhia. Se keino, että varanappi ommellaan vaikka jakun vuoriin kiinni, tosin oli hyvä. Muistaakseni ennen ne oli valmiiksi ommeltuina vuorissa.

Käsityölehdistä aloin ottaa sellaiset mallit erilliseen kansioon, mitkä aion ehkä joskus tehdä, niin voin muilta osin heittää vanhoja lehtiä pois eikä inspiraation iskiessä tarvitse juosta lähimpään kauppaan, joka ei ole aivan nurkan takana.

Tavaroiden tuottamasta mielihyvästä: meidän on vaan täällä Suomessa hyväksyttävä, että pitää olla niitä sään mukaisia jalkineita ja vaatteita ja asusteita, vaikka ne eivät tuottaisi mielihyvää. Mielihyvin luopuisin talvitakeista, talvi-ja kumisaappaista ja viettäisin vain ikuista kesää kivoissa keveissä vaatteissa.

Kannattaa tosiaan hetki miettiä, missä mitäkin säilyttää. Säilytin kauan kahvipurkkia ja suodattimia kulmakaapin toisella hyllyllä. Vasta vuoden kuluttua huomasin, että aivan järjetöntä kurottaa aina sinne kaikkein inhottavimmin aukeavaan kaappiin, kun kahvinkeitinkin on parin metrin päässä. Järjestin harvemmin käytetyt (keitto) lautaset sinne ylemmäs ja joka päivä esille otettavan kahvin heti keittimen yläpuolen kaappiin. Muuttaessa ei vielä mielletä päivittäisiä rutiineja ja tulee laitettua aluksi tavaraksi mielijohteen, ei logiikan mukaan.

Täytyy lukea vielä lukea kirjan loppuosa. Lukemisen arvoinen se kirja tosiaan.

Helsinkiläisessä funkkistalossa asuu lapsiperhe, jolle kodin neliöt alkoivat jäädä pieniksi. Uuden kodin oston sijaan perheen vanhemmat päättivät rakentaa kotiin laajennusosan, joka tuplasi asuinneliöt.

Remontin myötä koko kodista tuli avara ja valkea. Talon emäntä suosii KonMari-metodia, eikä hanki tavaroita kuin tarpeeseen, ja nyt säilytystilaa on miltei liikaa. Asukkaista vaalea koti on toiminut lasten kanssa, kun kaikki kodin materiaalit ovat helppohoitoisia ja pestäviä.

Ruokailutilan paikalla oli ennen olohuone ja tulisijan vieressä vanha puuhella. Perheen pienimpiä viihdyttävä huopakeinu on itävaltalaisen Mohrpolsterin. Artwoodin siasalmatto on ostettu Stockmannilta. Keittiö säilyi remontissa alkuperäisellä paikallaan. Mattavalkoisissa Kvikin kaapistoissa on säilytystilaa tavaramäärään nähden jopa liikaa. Valkoinen ruokapöytä on Hayn, ja tuolit sen ympärillä Muuton Visuja.
Ruokailutilan paikalla oli ennen olohuone ja tulisijan vieressä vanha puuhella. Perheen pienimpiä viihdyttävä huopakeinu on itävaltalaisen Mohrpolsterin. Artwoodin siasalmatto on ostettu Stockmannilta. Keittiö säilyi remontissa alkuperäisellä paikallaan. Mattavalkoisissa Kvikin kaapistoissa on säilytystilaa tavaramäärään nähden jopa liikaa. Valkoinen ruokapöytä on Hayn, ja tuolit sen ympärillä Muuton Visuja.

Betoninen kattovalaisin löytyi Stockmannilta ja siihen sopiva kukkaruukku Granitista. Nahkavyöstä tehdyt seinäpidikkeet säilövät lehdet ja talouspaperin. Ne  teetettiin Jalkinekorjaamo Karttusella Helsingin Töölössä.
Betoninen kattovalaisin löytyi Stockmannilta ja siihen sopiva kukkaruukku Granitista. Nahkavyöstä tehdyt seinäpidikkeet säilövät lehdet ja talouspaperin. Ne teetettiin Jalkinekorjaamo Karttusella Helsingin Töölössä.

Juttu on tiivistelmä Glorian Kodin elokuun numerossa 2016 julkaistusta jutusta Talosta kasvoi koti. Visiitti-sarjassa kurkisteta lehdessä esiteltäviin koteihin.

Neliöitä, suorakaiteita, viivaa ja kolmiulotteisuutta. Modernin hirsitalon Markin ryhdikäs, vaalea keittiö ja hirsipuinen ruokatila lainaavat muotonsa geometrian tunnilta. Suuri saareke taas muistuttaa asukkaiden Amerikan-vuosista.

Ruokatilan vieressä oleva keittiö on Luben mallistosta. Nelikulmioteema jatkuu: vesipiste ja sen tausta piirtävät tilaan mustan suorakaiteen. Pasila-valaisimet ovat Innoluxin.
Ruokatilan vieressä oleva keittiö on Luben mallistosta. Nelikulmioteema jatkuu: vesipiste ja sen tausta piirtävät tilaan mustan suorakaiteen. Pasila-valaisimet ovat Innoluxin.

Honkarakenteen talo nousi Seinäjoen asuntomessualuelle lapsiperheen kodiksi. Päärakennuksessa on 170 neliötä ja saunarakennuksessa 25 neliötä. Talon on suunnitellut arkkitehti Anssi Lassila ja sisustuksen sisustussuunnittelija Anna Tuohimaa.

Ulkoapäin ruokailutilan isoikkunainen uloke on myös puunvärinen.
Ulkoapäin ruokailutilan isoikkunainen uloke on myös puunvärinen.

Juttu on tiivistelmä Glorian Kodin heinäkuun  numerossa 2016 julkaistusta jutusta Maisema kaupan päälle. Visiitti-sarjassa kurkisteta lehdessä esiteltäviin koteihin.

Sisustusarkkitehti Laura Räihä:

Valkoinen on varma valinta, muttei niin simppeli kuin luulisi.

1. Toimii pienessä ja pimeässä

Valkoinen korostaa tilan muotoja upeasti valon ja varjojen avulla. Se on erityisen hyvä valinta, jos huone on pieni ja pimeä. Sen sijan uusissa kivitaloissa kokovalkoiset seinät saattavat luoda kylmän ilmeen.

Lapsiperheen kannattaa harkita kahdesti ennen kuin valitsee keit­tiöön valkoisen lattian (kokemusta on). Vaalea harmaa antaa valoisan vaikutelman, mutta on astetta helpompi siivottava.

2. Valkoinen on armoton

Valkoisen seinän tai lattian pohjatyöt pitää tehdä hyvin, ja pinnan on oltava sileä, jotta lopputulos kestää katseen.

Valkoisesta paistaa kaikki lika. Siksi maalityyppi valitaan maalattavan huonetilan mukaan. Esimerkiksi valkoinen eteisen seinä kannattaa maalata kovaa kulutusta kestävällä maalilla, jolloin seinä kestää reipastakin pesua. Makuuhuoneen puolestaan voi maalata tyylikkään rauhallisella täyshimmeällä maalilla.

3. Hädässä valitse Paperi

Jos maalaa valkoisella koko kodin, sävyn valinta on erityisen tärkeää­. Monilla maalivalmistajilla on sävyllisten valkoisten värikartat ja mallipaloja, joita voi ottaa kotiin. Sävy on parasta valita paikan päällä ja aina koemaalata seinään. Tutkaile sävyä eri vuorokauden aikoihin, sillä valon määrä vaikuttaa millaiselta väri tilassa näyttää.

Jos testiin ei ole mahdollisuutta, Tikkurilan Symphony-värikartan neutraali F497 Paperi on varma valinta. Sävy Pilvi Y481 taas on tämän hetken suosikkini.

4. Muista listat

Valmiit valkoiset listat ovat neutraalin lämpimän valkoisia. Jos valitset seinän sävyksi kylmän valkoisen, niin sävyero on liian pieni ja vaikuttaa virheeltä.

Pinnan kulman muutos antaa anteeksi hieman eri sävyiset valkoiset. Katto saatetaankin maalata sävyttämättömällä valkoisella, kun taas seiniin valitaan lähes poikkeuksetta sävyllinen valkoinen. Koska sävyt ovat eri pinnoilla, silmä ei näe eroa vahvana.

5. Yhdistä eri valkoisia harkiten

Kokonaan valkoisessa sisustuksessa materiaalien tekstuurit korostuvat. Erilaiset struktuurit tuovat yksiväriseen sisustukseen kerroksellisuutta, jolloin tilasta ei tule kylmä.

Ota huomioon myös esineiden ja huonekalujen tyyli sekä kontrasti. Modernin vitivalkoisen ruokapöydän voi hyvin yhdistää kuluneisiin luonnonvalkoisiin antiikkituoleihin, koska ne ovat eri henkisiä.

Tällä palstalla sisustusarkkitehti Laura Räihä paljastaa ammattilaisten parhaat sisustussalaisuudet.
Artikkeli ilmestyi Maalarin valkoinen -nimellä Glorian Kodin heinäkuun 2016 numerossa.

Vielä pari vuotta sitten helsinkiläiskodin eteisessä oli metrikaupalla naulakkoa, jossa riippui rivissä kymmeniä kurahousuja ja sadetakkeja. Entisestä päiväkodista kehkeytyi vuoden mittaisen remontin myötä oikea koti. Helsingin ydinkeskustaan juurtunut perhe oli etsinyt itselleen pitkään uutta asuntoa, kun 230-neliöinen huoneisto tuli myyntiin heidän toivomaltaan alueelta, Punavuoresta.

1900-luvun alun talossa oli juuri sitä tunnelmaa, jota he olivat kaivanneet: reilusti huonekorkeutta, valoa tulvivat suuret ikkunat ja puhuttelevia yksityiskohtia. Alkuperäiset peiliovet ja parketit olivat paikoillaan, mutta oli selvää, että päiväkodin palauttaminen kodiksi vaati suurta remonttia ja ammattilaisten apua. Huoneisto oli perheelle liian suuri, mutta rakennusarkkitehti jakoi tilan kolmeksi erilliseksi asunnoksi. Kun oman, 127-neliöisen kodin karkeimmat raamit oli saatu paikoilleen, urakka alkoi.

Kun pohjapiirros oli valmis, asukkaat palkkasivat rakennusarkkitehdin rinnalle tila-, materiaali- ja sisustussuunnittelijan, joka vastasi kodin pintamateriaalivalinnoista. Sebastian Sandelin tunsi pariskunnan tyylin jo entuudestaan, joten yhteistyö sujui saumattomasti. Suunnittelijan vaativin tehtävä oli saada asunnon uusi ja vanha parketti yhdistetyksi visuaalisesti toimivaksi kokonaisuudeksi.

Keittiön ruokailutilan tiiliseinän yli satavuotiaissa tiilissä näkyvät valajien sormenjäljet. Alkuperäinen, kunnostettu peiliovi johtaa lastenhuoneeseen. Secto Designin Octo-valaisin on asukkaiden silmäterä. Muuton Varjo-matto sointuu tiiliseinän sävyihin. Matto on Formverkistä
Keittiön ruokailutilan tiiliseinän yli satavuotiaissa tiilissä näkyvät valajien sormenjäljet. Alkuperäinen, kunnostettu peiliovi johtaa lastenhuoneeseen. Secto Designin Octo-valaisin on asukkaiden silmäterä. Muuton Varjo-matto sointuu tiiliseinän sävyihin. Matto on Formverkistä

Makuuhuoneen värimaailma on poimittu seinälle ripustetusta akvarellista. Seinät maalattiin himmeällä Tikkurilan Symphonyn Tofu-sävyllä. Hiekan värinen pellavainen päiväpeitto, keltainen shaali, samettityynyt ja ikat-kuvioinen tyyny ovat Mokosta, Hayn vaateteline henkareineen on Formverkista sekä vaatteet ja matto Dotsista.
Makuuhuoneen värimaailma on poimittu seinälle ripustetusta akvarellista. Seinät maalattiin himmeällä Tikkurilan Symphonyn Tofu-sävyllä. Hiekan värinen pellavainen päiväpeitto, keltainen shaali, samettityynyt ja ikat-kuvioinen tyyny ovat Mokosta, Hayn vaateteline henkareineen on Formverkista sekä vaatteet ja matto Dotsista.

Juttu on tiivistelmä Glorian Kodin kesäkuun numerossa 2016 julkaistusta jutusta.
Visiitti-sarjassa kurkisteta lehdessä esiteltäviin koteihin.