Ei kiitos, sanoisi ammattileipuri mökkikeittiöstäni.

Kolumnisti  haaveilee uudesta keittiöstä, jossa olisi leivontasaareke juurileivän leipomiseen.

En tiedä, mitä jumalat ovat suunnitelleet kohdalleni, mutta viime kesänä muutuin aamuihmisestä iltaihmiseksi. Kun ennen saatoin puuhastella aamukuudelta keittiössä, nyt avaan toisen silmän puoli yhdeksältä ja suustani tulee vain korahduksia. Joudun pudottautumaan sängystä lattialle, jotta pääsen ylös. Laahaudun keittiöön, kohti kahvipannua enkä totisesti katso peiliin.

Tämä on kauheaa, tämä on pois kaikesta siitä minkä voisin saada aikaiseksi, mutta tämä on totta.

Samaan aikaan ympärilläni olevat ihmiset ovat saaneet energiapistoksen. Syytän ikää. Siinä missä minut löytää mökin keittiöstä silmät lasittuneina ulkona huojuvaan koivuun, kauempana naapurin tontilla seitsemänkymppinen mies leikkaa ruohon toiseen kertaan, vain saadakseen sen näyttäväksi.

Aina jostain tupsahtaa eteeni itseensä tyytyväinen, silmin nähden hikinen ihminen, joka huomannut, kuinka terapeuttista kaislojen niittäminen voi olla. Haahuilen kaftaanissani ja päädyn keittiöön.

Kesällä 2015 olen seissyt keittiössä enemmän kuin koskaan ennen. Olen löytänyt olotilaani sopivan harrastuksen: juurileivän leipomisen. Se vaatii insinöörimäistä tarkkuutta, jollaista minussa ei ennen ole ollut. Se sopii nyt minulle, koska ei tarvitse lähteä mihinkään.

Tästä syystä minulla on ollut enemmän kuin koskaan aikaa miettiä, millaisen keittiön todella haluaisin, jos joskus sellaisen saisin suunnitella itse. Haluaisin saarekkeen, joka olisi leivontasaareke, ei näyttävyyssaareke. En todennäköisesti ottaisi siihen kaasuliettä, vaikka sisustuslehdessä sanotaankin, että sitten saa tehdä ruokaa muiden kanssa, kun on saareke ja kaasuliesi. Mutta tarvitsisin laskutilan, jonka voi jauhottaa.

Keittiön vesialtaan pitäisi olla iso ja syvä. Sellainen, johon voi upottaa kolme kulhoa eikä tule edes tunku. Ikkuna pitäisi olla, jotta voi tuijottaa koivua. Uuneja pitäisi olla kaksi, höyrytoiminnoilla.

Avohyllyt olisivat keittiössäni hankala ratkaisu, koska päinvastoin, tavaraa pitäisi piilottaa. Keittiöni näyttää jo nyt siltä, että sen on suunnitellut Frida Kahlo. Tarvitsisin liukuoven, jonka takana oleville avohyllyille tavarat voisi piilottaa.

Näin pienet ovat toiveeni. Jos mitään tästä en saa, turvaudun äidin siskon ratkaisuun. Kun hän alkaa leipoa karjalanpiirakoita, hän vetäisee keittäjänmyssyn päähänsä, kääntää radion klassiselle ja vetää kaapista jättimäisen leivonta-alustan. Kun piirakat ovat valmiit, hän pesee alustan ja laittaa piiloon.

Koska myös jättimäinen leivonta-alusta vaatisi tilavan suihku-pesutilan, vahvistan, että unelmieni keittiön suurin täyttymys olisi pesuallas. Syytän tällaisesta insinööriajattelusta uutta aamu-unisuutta. Jään odottamaan, että jumalat huomaavat tehneensä virheen, että se olikin joku toinen, joka piti kääntää iltavirkuksi.

Toimittaja Hanna Jensen yrittää sisustaa, mutta ei tahdo onnistua.

Seuraa Hannaa Instagramissa: @hannajenius

 

Neliöitä, suorakaiteita, viivaa ja kolmiulotteisuutta. Modernin hirsitalon Markin ryhdikäs, vaalea keittiö ja hirsipuinen ruokatila lainaavat muotonsa geometrian tunnilta. Suuri saareke taas muistuttaa asukkaiden Amerikan-vuosista.

Ruokatilan vieressä oleva keittiö on Luben mallistosta. Nelikulmioteema jatkuu: vesipiste ja sen tausta piirtävät tilaan mustan suorakaiteen. Pasila-valaisimet ovat Innoluxin.
Ruokatilan vieressä oleva keittiö on Luben mallistosta. Nelikulmioteema jatkuu: vesipiste ja sen tausta piirtävät tilaan mustan suorakaiteen. Pasila-valaisimet ovat Innoluxin.

Honkarakenteen talo nousi Seinäjoen asuntomessualuelle lapsiperheen kodiksi. Päärakennuksessa on 170 neliötä ja saunarakennuksessa 25 neliötä. Talon on suunnitellut arkkitehti Anssi Lassila ja sisustuksen sisustussuunnittelija Anna Tuohimaa.

Ulkoapäin ruokailutilan isoikkunainen uloke on myös puunvärinen.
Ulkoapäin ruokailutilan isoikkunainen uloke on myös puunvärinen.

Juttu on tiivistelmä Glorian Kodin heinäkuun  numerossa 2016 julkaistusta jutusta Maisema kaupan päälle. Visiitti-sarjassa kurkisteta lehdessä esiteltäviin koteihin.

Sisustusarkkitehti Laura Räihä:

Valkoinen on varma valinta, muttei niin simppeli kuin luulisi.

1. Toimii pienessä ja pimeässä

Valkoinen korostaa tilan muotoja upeasti valon ja varjojen avulla. Se on erityisen hyvä valinta, jos huone on pieni ja pimeä. Sen sijan uusissa kivitaloissa kokovalkoiset seinät saattavat luoda kylmän ilmeen.

Lapsiperheen kannattaa harkita kahdesti ennen kuin valitsee keit­tiöön valkoisen lattian (kokemusta on). Vaalea harmaa antaa valoisan vaikutelman, mutta on astetta helpompi siivottava.

2. Valkoinen on armoton

Valkoisen seinän tai lattian pohjatyöt pitää tehdä hyvin, ja pinnan on oltava sileä, jotta lopputulos kestää katseen.

Valkoisesta paistaa kaikki lika. Siksi maalityyppi valitaan maalattavan huonetilan mukaan. Esimerkiksi valkoinen eteisen seinä kannattaa maalata kovaa kulutusta kestävällä maalilla, jolloin seinä kestää reipastakin pesua. Makuuhuoneen puolestaan voi maalata tyylikkään rauhallisella täyshimmeällä maalilla.

3. Hädässä valitse Paperi

Jos maalaa valkoisella koko kodin, sävyn valinta on erityisen tärkeää­. Monilla maalivalmistajilla on sävyllisten valkoisten värikartat ja mallipaloja, joita voi ottaa kotiin. Sävy on parasta valita paikan päällä ja aina koemaalata seinään. Tutkaile sävyä eri vuorokauden aikoihin, sillä valon määrä vaikuttaa millaiselta väri tilassa näyttää.

Jos testiin ei ole mahdollisuutta, Tikkurilan Symphony-värikartan neutraali F497 Paperi on varma valinta. Sävy Pilvi Y481 taas on tämän hetken suosikkini.

4. Muista listat

Valmiit valkoiset listat ovat neutraalin lämpimän valkoisia. Jos valitset seinän sävyksi kylmän valkoisen, niin sävyero on liian pieni ja vaikuttaa virheeltä.

Pinnan kulman muutos antaa anteeksi hieman eri sävyiset valkoiset. Katto saatetaankin maalata sävyttämättömällä valkoisella, kun taas seiniin valitaan lähes poikkeuksetta sävyllinen valkoinen. Koska sävyt ovat eri pinnoilla, silmä ei näe eroa vahvana.

5. Yhdistä eri valkoisia harkiten

Kokonaan valkoisessa sisustuksessa materiaalien tekstuurit korostuvat. Erilaiset struktuurit tuovat yksiväriseen sisustukseen kerroksellisuutta, jolloin tilasta ei tule kylmä.

Ota huomioon myös esineiden ja huonekalujen tyyli sekä kontrasti. Modernin vitivalkoisen ruokapöydän voi hyvin yhdistää kuluneisiin luonnonvalkoisiin antiikkituoleihin, koska ne ovat eri henkisiä.

Tällä palstalla sisustusarkkitehti Laura Räihä paljastaa ammattilaisten parhaat sisustussalaisuudet.
Artikkeli ilmestyi Maalarin valkoinen -nimellä Glorian Kodin heinäkuun 2016 numerossa.

Vielä pari vuotta sitten helsinkiläiskodin eteisessä oli metrikaupalla naulakkoa, jossa riippui rivissä kymmeniä kurahousuja ja sadetakkeja. Entisestä päiväkodista kehkeytyi vuoden mittaisen remontin myötä oikea koti. Helsingin ydinkeskustaan juurtunut perhe oli etsinyt itselleen pitkään uutta asuntoa, kun 230-neliöinen huoneisto tuli myyntiin heidän toivomaltaan alueelta, Punavuoresta.

1900-luvun alun talossa oli juuri sitä tunnelmaa, jota he olivat kaivanneet: reilusti huonekorkeutta, valoa tulvivat suuret ikkunat ja puhuttelevia yksityiskohtia. Alkuperäiset peiliovet ja parketit olivat paikoillaan, mutta oli selvää, että päiväkodin palauttaminen kodiksi vaati suurta remonttia ja ammattilaisten apua. Huoneisto oli perheelle liian suuri, mutta rakennusarkkitehti jakoi tilan kolmeksi erilliseksi asunnoksi. Kun oman, 127-neliöisen kodin karkeimmat raamit oli saatu paikoilleen, urakka alkoi.

Kun pohjapiirros oli valmis, asukkaat palkkasivat rakennusarkkitehdin rinnalle tila-, materiaali- ja sisustussuunnittelijan, joka vastasi kodin pintamateriaalivalinnoista. Sebastian Sandelin tunsi pariskunnan tyylin jo entuudestaan, joten yhteistyö sujui saumattomasti. Suunnittelijan vaativin tehtävä oli saada asunnon uusi ja vanha parketti yhdistetyksi visuaalisesti toimivaksi kokonaisuudeksi.

Keittiön ruokailutilan tiiliseinän yli satavuotiaissa tiilissä näkyvät valajien sormenjäljet. Alkuperäinen, kunnostettu peiliovi johtaa lastenhuoneeseen. Secto Designin Octo-valaisin on asukkaiden silmäterä. Muuton Varjo-matto sointuu tiiliseinän sävyihin. Matto on Formverkistä
Keittiön ruokailutilan tiiliseinän yli satavuotiaissa tiilissä näkyvät valajien sormenjäljet. Alkuperäinen, kunnostettu peiliovi johtaa lastenhuoneeseen. Secto Designin Octo-valaisin on asukkaiden silmäterä. Muuton Varjo-matto sointuu tiiliseinän sävyihin. Matto on Formverkistä

Makuuhuoneen värimaailma on poimittu seinälle ripustetusta akvarellista. Seinät maalattiin himmeällä Tikkurilan Symphonyn Tofu-sävyllä. Hiekan värinen pellavainen päiväpeitto, keltainen shaali, samettityynyt ja ikat-kuvioinen tyyny ovat Mokosta, Hayn vaateteline henkareineen on Formverkista sekä vaatteet ja matto Dotsista.
Makuuhuoneen värimaailma on poimittu seinälle ripustetusta akvarellista. Seinät maalattiin himmeällä Tikkurilan Symphonyn Tofu-sävyllä. Hiekan värinen pellavainen päiväpeitto, keltainen shaali, samettityynyt ja ikat-kuvioinen tyyny ovat Mokosta, Hayn vaateteline henkareineen on Formverkista sekä vaatteet ja matto Dotsista.

Juttu on tiivistelmä Glorian Kodin kesäkuun numerossa 2016 julkaistusta jutusta.
Visiitti-sarjassa kurkisteta lehdessä esiteltäviin koteihin.

Vuonna 1936 valmistuneen ruotsalaisen tiilihuvilan työhuoneessa on suuri kangastehtaasta pelastettu kaappi. Oikeasti kaappeja on päällekkäin kaksi, joista ylempi on käännetty ylösalaisin. Kaappi on saanut kylkeensä tauluja ja kynttilälampetin. Osa laatikoista on otettu pois ja kolot toimivat hyllyinä

Sängynpääty on irrotettu vanhasta kustavilaisesta sängystä ja kiinnitetty suoraan seinään. Pääty on koristeltu marmorikuvioinnilla. Kattolamppu on vanha teollisuuslamppu, joka on saanut ylleen vanhan hameen. Lukulamput roikkuvat koukuista.

Olohuoneen sohva on löytö nettikirpputorilta ja verhoiltu rennosti vanhalla lakanalla. Sohvapöytänä on vanha ruokapöytä, josta katkaistiin jalat. Siihen on kiinnitetty pyörät, jotta huonekalua on helppo kuljettaa. Kolme peiliä tekevät huoneesta valoisamman ja avaramman.

Juttu on julkaistu nimellä Muuttolintujen pesä Glorian Kodin heinäkuun numerossa 2016. Kuvausjärjestelyt Gúa Hlífarsdóttir, teksti ja kuvat Minna Merce Schmidt. Visiitti-sarjassa kurkisteta lehdessä esiteltäviin koteihin.