Tattimunakas  (neljälle)

8 munaa
2–4 tattia
suolaa, valkopippuria
½ valkosipulin kynsi
hakattua ruohosipulia
voita paistamiseen

Vatkaa munat niin, että rakenne rikkoontuu. Ruskista viipaloidut tatit ja mausta ne suolalla, pippurilla ja valkosipulilla. Sulata reilu nokare voita pannulla. Kaada muna­seoksesta 1 annos pannulle, anna kypsyä pari minuuttia. Ripottele sieniä ja ruohosipulia munakkaan päälle. Valuta munakas lautaselle. Tee loput munakkaat samoin.

Tarina reseptin takana

Pyöreän pullea herkkutatti on ollut pohjolan ruokapöydissä jo vuosisatoja, mutta todellisen tatti-innostuksen sai aikaan Ruotsin kuningas Ranskan maalta, Jean-Baptiste Jules Bernadotte, tuttavallisemmin Kaarle XIV Juhana.

Elettiin 1810-lukua, ja Ruotsilla oli ongelma. Sota oli juuri hävitty Venäjälle ja Suomi menetetty siinä samassa. Vallassa oleva kuningas Kaarle XIII oli vanha ja lapseton. Tarvittiin siis kruunuperijä, joka olisi tomera, perheellinen ja mielellään sotilastaustainen.

Kuningas ryhtyi tuumasta toimeen ja adoptoi Tanskasta prinssin Karl August av Augustenborgin tulevaksi kuninkaaksi. Tämä harmillisesti kuitenkin saman tien putosi ratsunsa selästä ja kuoli. Niinpä kuningas päätti kysyä tehtävään Karl Augustin veljeä.

Kuninkaan kuriirina toimineella paroni Karl Otto Mörnerillä oli kuitenkin parempi idea.
Tanskalaisen sijaan Mörner pyysi Ruotsin uudeksi kuninkaaksi ranskalaista, monissa sodissa kunnostautunutta Ponte Corvon ruhtinasta, Ranskan marsalkkaa Jean-Baptiste Jules Bernadottea. Hämmästynyt Bernadotte oli pyynnöstä kovin otettu ja suostui oitis ottamaan kuninkaan tehtävät vastaan.

Ruokakulttuuri tuliaisina

Jean-Baptiste saapui marraskuussa 1810 Ruotsiin, jossa vastaanotto oli vähintäänkin ristiriitainen. Kaikki eivät olleet täysin vakuuttuneita tulevasta kruununprinssistä.

Bernadotten vaimo Desirée taas ei ollut vakuuttunut kylmästä Pohjolasta. Hän viihtyi maassa vain puoli vuotta, lähti takaisin Ranskaan ja palasi Ruotsiin vasta 13 vuoden kuluttua poikansa häihin.

Bernadotte saavutti kuitenkin ruotsalaisten luottamuksen diplomaattisuudellaan ja päättäväisyydellään. Kaarle XIII adoptoi Bernadotten pojakseen ja vuonna 1818 Kaarle XIV Juhana kruunattiin sekä Ruotsin että Norjan kuninkaaksi.

Sotilastaitojensa lisäksi Bernadotte toi mukanaan myös muita Ranskan-tuliasia, joista yksi oli synnynnäinen kiinnostus ruokaan. Uusi kuningas kannusti kansalaisiaan kehittämään maa- ja ruokatalouttaan sekä nauttimaan luonnon antimista.

Bernadotten erityistä herkkua oli Ranskassa kovasti arvostettu herkkutatti, jota kuningas pontevasti mutta valitettavan heikoin tuloksin yritti jopa kasvattaa Rosersbergin linnan mailla. Herkullinen tatti sai näin kuninkaasta arvoisensa kummin ja nimekseen Karljohansvamp.

Rakkaalla tatilla on monta nimeä

Karljohan (Boletus edulis) tunnetaan aina Etelä-Eurooppaa ja Marokkoa myöten. Italialaiset kutsuvat herkkutattia hellästi pikkupossuksi fungo porcino. Saksaksi tatti on Steinpilz, englanniksi penny bun ja ranskaksi cèpe. Suomen kielen tatti-sana taas tulee viron kielen limaa tarkoittavasta sanasta tatt.

Vaikka sieniruoat olivat ilmestyneet skandinaavisiin keittokirjoihin jo 1600-luvulla, vasta 1901 julkaistu M.A. Lindbladin sieniopas arvosteli sienet vielä tänä päivänäkin käytetyn tähtiluokituksen mukaisesti. Yksi oppaan toimittajista, upseeri Herman Sandeberg, pisteytti sienet armeijasta tutun arvojärjestelmän mukaan.

Yhden tähden vänrikki-sieni oli syötävä, kahden tähden luutnantti mainio ja kolmen tähden kapteeni-sieni vallan erinomainen herkku. Syömäkelvoton sai ristin ja myrkyllinen kaksi ristiä. Kuninkaallinen Karl­johan sai luonnollisesti täydet kolme tähteä!

Herkkutatti sopii erinomaisesti piiraisiin, risottoon, pastaan ja muhennoksiin sekä ranskalaiseen tyyliin munakkaan täytteeksi. Kananmunan ja herkkutatin miedot ja herkät maut sopivat mainiosti yhteen ja tattimunakas on oiva aamiainen syksyisenä sunnuntaina.

Täydellisen munakkaan reseptin on kirjoittanut Madame Poulard, jonka nimeä kantava majatalo tarjoaa edelleen omeletteja Normandian rannikolla Mont-Saint-Michel’ssa.

Rouva Poulardin salaisesta monimutkaisesta munakasreseptistä liikkui aikanaan kaikenlaisia huhuja. Mutta kun rouvalta itseltään vihdoin rohjettiin kysyä reseptiä, vastasi hän seuraavasti:

”Ottakaa pari kananmunaa ja vatkatkaa ne hyvin, sulattakaa reilu nokare voita pannulla ja kypsentäkää munakas pannua koko ajan ravistellen. Olen iloinen, jos pidätte ohjeestani.”

Auberge de la Mère Poulard, Mont-Saint-Michel, http://www.merepoulard.com/
Rosersbergin linna, http://www.royalcourt.se/