Ruokapöydän klassikot

Kahvipöydän kruununjalokivi

Glorian Antiikki neuvoo Ellen Svinhufvud -kakun valmistuksen. Tämä kahvikreemillä kuorrutettu marenkiunelma kantaa presidentti P.E. Svinhufvudin puolison nimeä.

ellen svinhufvud kakku

Ellen Svinhufvudin kakku


5 munanvalkuaista
200 g tomusokeria
100 g mantelirouhetta
50 g hasselpähkinärouhetta
300 g voita
1 ½ dl vahvaa kahvia
1 ½ dl kuohukermaa
4 rkl sokeria
1 tl suolaa
1 ½ dl paahdettuja
mantelilastuja

Vatkaa valkuaiset ja tomusokeri kovaksi vaahdoksi. Lisää manteli- ja pähkinärouheet varovasti vaahtoon. Levitä taikina levyksi uunipellille voipaperin päälle. Kypsennä 125 asteessa noin tunti. Anna levyn jäähtyä hieman ja leikkaa se 4 osaan.

Sulata sokeri kerma-kahviseokseen. Lisää kahviseos huoneenlämpöiseen voihin voimakkaasti vatkaten. Lado jäähtyneet marenkilevyt päällekkäin ja laita väliin voikreemiä. Voitele kakun pinta ja reunat kreemillä. Koristele paahdetuilla mantelilastuilla.

 

Tarina repeptin takana:

Kakku sai nimensä presidentin puolisolta


Presidentti Pehr Evind Svinhufvudia kutsuttiin kansanomaisesti lempinimellä Ukko-Pekka, mutta kyllä hän oli myös oikea onnen-Pekka, kun oli saanut vaimokseen tomeran Elleninsä, os. Timgren (1869–1953). Pariskunta avioitui vuonna 1889, ja heille syntyi seuraavien vuosien aikana kaikkiaan kuusi lasta.

P.E. Svinhufvud oli koulutukseltaan tuomari, ja vuonna 1908 hänet nimitettiin Lappeen kihlakunnantuomariksi Luumäelle. Perhe sai tuolloin asuttavakseen Kotkaniemen tilan, josta tuli heidän loppuelämänsä koti ja monien tapahtumien keskipiste.

Työnjako pariskunnalla oli avioliiton alusta alkaen selvä: P.E. hoiti virkatehtävänsä ja Ellen kodin. Kotkaniemessä elettiin todellisessa omavaraistaloudessa. Kunnon kanala rakennettiin heti kun muutettiin. Hetken aikaa tarmokas rouva piti myös tarhakettuja ja lampaita. Kalat nostettiin läheisestä Kivijärvestä, sienet ja marjat kerättiin kotimetsistä, ja Ellen kasvatti keittiöpuutarhassaan vihannekset, yrtit marjat ja hedelmät.

P.E. oli vankka itsenäisyyden kannattaja ja toimi 1910-luvulla mm. prokuraattorina ja senaatin puheenjohtajana. Hän vastusti kiivaasti venäläisten aikomuksia karsia suomalaisten valtaoikeuksia ja suututti lopulta venäläiset niin, että nämä passittivat miehen Siperiaan.

Uskollinen Ellen seurasi puolisoaan vankeuteen, mutta palasi pian takaisin kotiin hoitamaan taloutta ja hankkimaan perheelle toimeentuloa. Ellen perusti Kotkaniemeen täyshoitolan, jota hän pyöritti lastenhoidon ohella.

Sisällissodan aikana 1918 punaiset valtasivat Kotkaniemen ja ryöstivät karjan sekä suurimman osan irtaimistosta. Sillä aikaa kun puoliso hoiti valtion asioita Helsingissä, Ellen käytti kaiken tarmonsa ja energiansa saadakseen anastetut tavarat palautetuksi. Hän onnistuikin hankkimaan seuraavien vuosien aikana ison osan omaisuudesta takaisin.
Kun Pehr Evindiltä kysyttiin, kuinka Kotkaniemi kannattaa, kuului valtiomiehen vastaus: ”Kyllä se kannattaa, kun minä maksan menot ja Ellen saa tulot.”

Svinhufvudit asuivat Kotkaniemessä koko 1920-luvun, kunnes P.E. Svinhufvud valittiin tasavallan presidentiksi vuonna 1930. Tuolloin edessä oli muutto Helsinkiin ja asettuminen Presidentinlinnaan. Ellen jatkoi tyylilleen uskollista elämäntyyliään myös valtiollisessa virkahuoneistossa Helsingissä. Hän toi kangaspuut mukanaan, kutoi, laittoi ahkerasti itse ruokaa ja eli kaikin puolin säästeliäästi.

Ellen Svinhufvudista kertoo Sirkka-Liisa Lehtisen ja Sirkka Svinhufvudin kirja Rakkaudesta ruokaan ja Ukko-Pekkaan, Otava 2010.


Kahvikutsut à la Ellen


Ellen oli mukana myös Martta-liikkeessä sekä Lotta Svärd -järjestössä. Hän kutsui säännöllisesti ystä­viään ja tuttaviaan kahvikutsuille ja tarjosi perinteen mukaisesti sen seitsemää sorttia. Tilaisuudet olivat vain naisille, ja kutsuilla keskusteltiin kaikista mahdollisista asioista aina naisen asemasta ruuanlaittoon.

Tarjoiluksi Ellen tilasi usein leipomo Stellasta mokkakreemillä kuorrutettua marenkikakkua. Niinpä leipomo halusi kiittää presidentin puolisoa tästä kunnianosoituksesta ja pyysi lupaa saada nimetä kakku Ellenin mukaan. Ellen suostui, ja loppu on historiaa!

Suomalaiset ovat kovia juomaan kahvia, ja kahvittelu on mitä mainioin tapa viettää lyhyt hetki yhdessä kavereiden, ystävien ja sukulaisten kanssa.

Järjestä kahvikutsut työkavereidesi kanssa perjantaisin. Ostakaa kimpassa joku ihana kakku konditoriasta ja nauttikaa viikonlopun aattona yhteinen herkkuhetki. Syökää kakkua ja suunnitelkaa firman virkistyspäiväksi kesäretkeä Kotkaniemeen. Juoruilkaa, väitelkää ja vaihtakaa mielipiteitä miehistä, eurosta ja Finlandia-voittajasta.

Svinhufvudien kotimuseo Kotkaniemi sijaitsee Luumäellä. Museo oli sulkemisuhan alla Museoviraston säästöjen vuoksi, mutta Luumäen kunta aikoo pitää sitä kesällä avoinna, lisätietoja www.nba.fi/fi/kotkaniemi 



 

Kommentoi


Viestisi *
Kirjoita numeroina ilman välilyöntejä
yksi kahdeksan kuusi viisi
Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia

Kommentit