Supersuosittu sisustusbloggaaja Mrs Jones eli Jonna Kivilahti oli kesän saaressa, antoi tuulen puhaltaa vanhat asiat pois ja aloittaa syksyn bloggaamalla Glorian Kodissa.

Hei, Jonna, ja tervetuloa! Aloitit juuri Glorian Kodin bloggaajana, kun blogisi Mrs Jones siirtyi Kotiin. Mistä meinaat blogata?

Kiitos. Ihan mahtavaa saada uutta porukkaa blogikavereiksi, Piian (Pieni talo Helsingissä) ja Helin (Heli Ingeborg -blogi) kanssa tulee varmasti kivaa. Jatkan Mrs Jonesin tutulla linjalla: sisustamista inspiraatiokuvin, kotijuttuja, kurkistuksia ajankohtaisiin tapahtumiin sekä uutuuksiin. Ja kyllä minä kuljen kamera laukussa AINA, napaan kuvia myös uusista kaupoista ja näyttelyistä.

Tiedämme, että pidät mustasta ja valkoisesta. Mitä muuta tyyliisi kuuluu?

Joo, musta ja valkoinen ovat olleet mun juttu jo opiskeluajoista. Kotini oli silloinkin musta, valkoisella ja kromilla maustettu. Nykyisin tyylini on pehmeämpi, mukana on vintagea ja myös puuta ja vanhoja kalusteita.

Aloitit bloggaamisen jo vuonna 2011. Silloin blogeja ei ollut lähellekään niin paljoa kuin nykyisin. Pitkän linjan bloggaajana kerro, miten bloggaaminen on muuttunut.

Bloggerin laskuri taisi näyttää reilua 3,3 miljoonaa käyntiä blogissa, kun viimeksi katsoin. Blogeja ei tosiaan silloin kun aloitin ollut näin paljon, itse seurasin lähinnä ulkomaisia blogeja, kun ne joskus seitsemän vuotta sitten hoksasin. On mahtavaa, millaisen uuden ystäväverkon olen bloggaamisen kautta saanut; olen tavannut ihmisiä, joita en muuten olisi koskaan kohdannut.

Bloggaaminen on muuttanut sisustamista Suomessa rajusti, ja myös työtäni kotijuttuja tekevänä sisustustoimittajana. Saan valtavasti aivan upeita kohteita bloggaajien kautta. Suomalaiset kodit ovat muuttuneet bloggamisen myötä ihanammiksi ja ihanammiksi, ihmiset nykyisin todella panostavat kotiin.

Olet moderni yrittäjänainen, jonka leipä tulee monesta: teet muun muassa kotijuttuja sisustuslehtiin hurjaa tahtia ja pidät omaa lifestyle-putiikkia Espoossa. Mitä muuta elämääsi kuuluu kuin työtä?

Kamalasti töitä joo, mutta ekana tulevat aina lapset. Olen kolmen ihanan tyttären äiti, ja nyt meillä menee kyllä uusperheen muutenkin hektinen arki uusiksi, kun perheeseen tulee vielä koiranpentu. Koirakin varmaan vilahtaa blogissa. Kesän olen ollut saaressa ja antanut tuulen puhaltaa kaiken vanhan ajatuksista pois. Lähden uusin ideoin uuteen syksyyn.

Millaisia postauksia Mrs Jones -blogiin on tulossa lähiaikoina?

Toivoisin, että saisin kuvattua set up -tyyppisiä fiiliskuvia, tehdä tavallaan sitä mitä parhaiten osaan eli kuvanrakentamista. Hajotin kamerani lempilinssin kesällä, ja siksi kuvaus on hieman ruosteessa nyt, ollut kun on menty pikkujärkkärillä. Haaveilen myös luonnonvalolampuista, jotta saisin parempia kuvia pimeän ajan tullen.

Kuka ihmeen Mrs Jones? Mistä keksit tämän rouvan?

Jones on nuoruuteni lempinimi ja Mrs tuli sen eteen blogin nimeen hetken mielijohteesta. Aika hauska nimihän siitä tuli.

***

Mrs Jonesin saarimökki on esitelty täällä.

Poseeraustaitojensa puolesta rocktähti Michael Monroe voisi harkita vaikka mallinuraa.

Lokakuun Glorian haastattelussa ikirokkari Michael Monroe, 54, puhuu vanhenemisesta ja sen mukanaan tuomasta perspektiivistä elämään. Sielultaan nuorelle muusikolle ikääntyminen ei ole tuonut suuria ulkonäkö- tai muita kriisejä. "Viisikymppisenä sinulla on sellaiset kasvot kuin ansaitset", hän toteaa.

Katso Glorian videolta, millaisissa tunnelmissa jutun kuvaukset sujuivat.

Michael Monroen haastattelun voit lukea 29.9. ilmestyneestä lokakuun Gloriasta.

Haluamme Gloriassa nostaa esiin monenlaisia ihmisiä: eri-ikäisiä, -näköisiä ja -kokoisia. Muotijutuissamme meillä on kuitenkin pieni ongelma. Emme yksinkertaisesti löydä muodokkaammille malleille kuvausvaatteita. Tulevien mallistojen näytekappaleita saa ainoastaan 34- ja 36-kokoisina. Toki voisimme kuvata jo kaupoista löytyviä vaatteita, mutta useimmiten muotikuvausten ideana on nimenomaan esitellä tulevia mallistoja.

Emme yksinkertaisesti löydä muodokkaammille malleille kuvausvaatteita.

Monimuotoisuuden vaatimus on kasvanut viime vuosien varrella myös muotimaailmassa, ja myös muodin kuluttajat haluavat vaihtelua. Se ei tarkoita sitä, että esimerkiksi muotilehdissä mentäisiin toiseen ääripäähän vaan sitä, että perinteisen muotikuvaston eli hyvin hoikkien, hyvin nuorten ja hyvin valkoisten rinnalla on sopivasti myös muita sävyjä.

Vaikka nykyään on yhä enemmän myös ns. normaalin kokoisia malleja – esimerkiksi Italian Voguen kannessa nähty Marquita Pring, Ranskan Marie Clairen kansikuvamalli Robyn Lawley tai jenkki -Cosmopolitan kannessa nähty Ashley Graham – mallimarkkinat ovat silti edelleen hyvin hoikkien naisten hallussa. Vaikka normaalimittainen malli löytyisikin, vaatemerkkien edustajat saattavat ajatella, ettei muotikuvista tule yhtä kauniita tai myyviä kuin niistä tulisi, jos malli olisi perinteistä mallikokoa.

Ehkä muotiala voisi ainakin kokeilla mullistavaa ajatusta normaalin kokoisista mallikappaleista.

Pienet näytekappaleet saattavat myös luoda alitajuisia mielikuvia siitä, että hoikkuus olisi tavoiteltavinta. Pienikokoiset vaatteet pysyvät myös henkareissa ryhdikkäämmän näköisinä kuin suuret koot. On varmasti myös kalliimpaa tehdä yksittäisiä näytekokoja isommissa kokonumeroissa. Toisaalta isommat koot olisi helpompi sitten ystävämyynneissä myydä meille taviksille.

Ehkä muotiala voisi ainakin kokeilla mullistavaa ajatusta normaalin kokoisista mallikappaleista. Pikkuhiljaa syntyisi varmasti myös muita muutoksia muodin tiukoissa konventioissa.

 

Asuin kevään mieheni kanssa Palman kaupungissa, postin yläkerrassa, roosan värisessä kivisessä kerrostalossa. Lainakodissa oli kaksi kerrosta ja
erkkeri, josta tulvi sisään valoa. Ennen auringonnousua nousin alakerran makuuhuoneesta kivisiä rappusia ylös keittiöön ja olohuoneeseen vain nähdäkseni taivaan, joka alkoi juuri valaistua. Se oli onnellinen nousu, joka ikinen aamu.

Asuin ensimmäisen kerran elämässäni asunnossa, jonka joku toinen oli itselleen kalustanut. Ennen lähtöäni Palmaan mietin, kauanko mahtoi kestää, kunnes alkaisin ikävöidä omaa kotiani. En arvannut, miten vieras asunto vaikuttaisi minuun,
saati kotiini.

En arvannut, miten vieras asunto vaikuttaisi minuun,
saati kotiini.

Minusta tuli siistimpi kuin kotona: aina lasinalus lasin alla, ei murusia keittiön lattialla, ei hiuksia kylpyhuoneen lavuaarissa. Paikallisten tavoin ostin torstaikukkia. Niistä tuli rakkaudenosoitus lainakodille.

Aloin silittää tyynyliinoja. Koska liinavaatekaappi oli niin kauniisti ja rakkaudella järjestetty, löysin itseni painelemasta lakanapinoja täydelliseen muotoon kuin armeijassa. Ensimmäinen päätös: järjestän kotiini harkitun liinavaatekaapin.

Vaikka kotona Suomessa teen ruokaa joka päivä, Palmassa ruoanlaittointoni lopahti. En osaa valmistaa ruokaa valkoisessa, täydellisessä keittiössä. Kompensoin lopahtanutta kokkaamista tapaksilla, salaateilla ja ulkona syömisellä.

Toinen päätös: rakennan kotikeittiöni entistä vahvemmin ruoanlaittoa ajatellen. Voimme syödä vaikka sohvapöydän ääressä. Mietin tavaroille omat paikat, nautin siitä, että mausteet, kipot ja pannut ovat näkyvillä. Annan keittiöni rehottaa, koska se on selvästikin ruoanlaittointoni polttoaine.

Sain myös kokea onnea ja auvoa kodinhoitohuoneesta. Mikä järjetön ilo siitä, että keittiön yhteyteen rakennetussa kodinhoitohuoneessa oli laatikko muovipulloille, pyykinlajitteluosasto ja järjestelmällisesti aseteltuja naulakoita.

Kolmas päätös: Rakennan kodinhoitotilan tavalla tai toisella. Se, jos mikä on arjen luksusta. Sisustan kodinhoitohuoneen vaikka työhuoneeseen.

Oman kodin kaipuun tuli kahden kuukauden jälkeen. Kävin ajatuksissani läpi tärkeitä tavaroita ja pesin kodin lattiasta kattoon. Sitten rentouduin. Siellä se oma koti odotti, valmiina ottamaan vastaan rakkaudentekojani.

Toimittaja Hanna Jensen yrittää sisustaa, mutta ei tahdo onnistua.

Hanna Jensenin kolumni julkaistiin Glorian Kodissa 6/2016.

Nämä ihanat ihmiset juhlivat kanssamme Gloria Fashion Show'ta. Katso kuvakavalkadi!

Elämäniloisen muodin juhlan, Gloria Fashion Show'n kutsuvierasjuhla järjestettiin perjantaina 16.9. Paikalle saapuivat muun muassa nämä supertyylikkäät naiset ja herrat.