Säveliä huippusoittimista

Moniko meistä paiskii duunia vuonna 1702 valmistetulla työvälineellä? Eipä tule heti muita mieleen kuin viulisti Antti Tikkanen, jolla on tällä hetkellä lainassa Pohjola Pankin Taidesäätiön ainoa Stradivarius.

Avaa uudessa ikkunassa

KUVA 1/6 Milanolaisten arvosoittimien ääntä pidetään suurena ja kantavana. Tämän viulun teki vuonna 1730 Carlo Antonio Testore. Sitä soittaa Linda Hedlund.

KUVA 2/6 Antonio Stradivari kehitti yhä ihanteena pidetyn viulumallin, niin kutsutun kultaisen mallin, jonka edustaja tämä Pohjolan Pankin Taidesäätiön aito Stradivari on.

KUVA 3/6 Pekko Pulakalla lainassa olevan viulun rakensivat Lyonissa veljekset Pierre ja Hippolyte Silvestre vuonna 1843. Yksityiskohdissa on noudatettu tarkasti satakunta vuotta aiemmin kuolleen Stradivarin työtapoja.

KUVA 4/6 Tämän alttoviulun rakensi 1722 Leonhard Maussiell Nürnbergissä. Sen sointia sanotaan tummaääniseksi ja erityisen hyvin kamarimusiikkiin sopivaksi. Maussiellin soittimet ovat yleensä punaruskeita tai tumman kullankeltaisia. Soitinta lainaa Sauli Kulmala.

KUVA 5/6 ”Ranskan Stradivarin” Nicholas Lupot’n (1758–1824) valmistamia viuluja on lienee 250, mutta selloja tunnetaan alle kymmenen. Joten tämä Tuomas Lehdon käytössä oleva sello on harvinainen.

KUVA 6/6 Tämä Charles Gaillard -viulu valmistui Pariisissa vuonna 1867. Gaillard-viulujen muotoilua pidetään rohkeana, muttei kuitenkaan yliampuvana. Soitin on Eeva Oksalalla lainassa.

Kyseinen viulu eli ”Iiriläinen” valmistui viuluntekijä Antonio Stradivarin (1644–1737) kultakaudella, joksi vuosia 1700-1725 kutsutaan. Viulumallille ei tavoiteltu mahdollisimman voimakasta ääntä Taidesäätiön soitinesitteen mukaan. Sen sijaan soittimesta löytyy musiikkiin rikas väri- ja sävyskaala, jos soittajan taidot vain riittävät.

Stradivariusta Tikkasen käsissä kuullaan esimerkiksi Helsingin Juhlaviikkojen Ateljee Aimard: Collage-Montage -konsertissa 29.8. Sibelius-Akatemian konserttisalissa. Aiemmin tätä ”malliltaan harmonista ja lievässä epäsymmetrisyydessään elävää” soitinta ovat pitäneet lainassa muun muassa Pekka Kuusisto ja Réka Szilway.

Stradivarius on yksi yhdeksästä Pohjola Pankin Taidesäätiön arvosoittimesta, mutta se ehdottomasti arvokkain.

- Kyllähän soittimella on vakuutusarvo, mutta emme ole halunneet sitä kertoa, säätiön asiamies Tuire Jäkkö vastaa kysyttäessä tarkkaa euromäärää.

Säätiön soittimia lainataan keskimäärin neljäksi vuodeksi yhdelle muusikolle. Soittimet kulkevat uudelle käyttäjälle asiamies Jäkön käsien kautta.

- Yli 300 vuotta vanhoissa soittimissa hämmästyttää yleensäkin se, että miten soitin voi enää olla olemassakaan. Ja niiden yllättävä keveys. Ja kauneus. Ja se, miten on mahdollista, että nykyisin ei vieläkään pystytä valmistamaan soinniltaan vastaavia soittimia, Jäkkö ihmettelee.

Kuvissa on esitelty myös muita säätiön arvosoittimia, joita voi bongata Juhlaviikoilta. Esimerkiksi Helsingin Tuomiokirkon kryptan ilmaiskonsertissa voi nauttia näiden soittimien ilmaisuvoimasta.

Ateljee Aimard: Collage-Montage, 29.8.

Ateljee Aimard I, 28.8.

Ateljee Aimard II, 30.8.


Ohessa myös linkki Pohjola Pankin Taidesäätiön arvosoittimien esittelyyn. Kokoelmassa on viisi viulua, kaksi alttoviulua ja kaksi selloa. Pohjola Pankin Taidesäätiö

Kommentoi


Viestisi *
Kirjoita numeroina ilman välilyöntejä
yhdeksän kolme yksi
Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia

Kommentit

KUVA 1/6 Milanolaisten arvosoittimien ääntä pidetään suurena ja kantavana. Tämän viulun teki vuonna 1730 Carlo Antonio Testore. Sitä soittaa Linda Hedlund.

KUVA 2/6 Antonio Stradivari kehitti yhä ihanteena pidetyn viulumallin, niin kutsutun kultaisen mallin, jonka edustaja tämä Pohjolan Pankin Taidesäätiön aito Stradivari on.

KUVA 3/6 Pekko Pulakalla lainassa olevan viulun rakensivat Lyonissa veljekset Pierre ja Hippolyte Silvestre vuonna 1843. Yksityiskohdissa on noudatettu tarkasti satakunta vuotta aiemmin kuolleen Stradivarin työtapoja.

KUVA 4/6 Tämän alttoviulun rakensi 1722 Leonhard Maussiell Nürnbergissä. Sen sointia sanotaan tummaääniseksi ja erityisen hyvin kamarimusiikkiin sopivaksi. Maussiellin soittimet ovat yleensä punaruskeita tai tumman kullankeltaisia. Soitinta lainaa Sauli Kulmala.

KUVA 5/6 ”Ranskan Stradivarin” Nicholas Lupot’n (1758–1824) valmistamia viuluja on lienee 250, mutta selloja tunnetaan alle kymmenen. Joten tämä Tuomas Lehdon käytössä oleva sello on harvinainen.

KUVA 6/6 Tämä Charles Gaillard -viulu valmistui Pariisissa vuonna 1867. Gaillard-viulujen muotoilua pidetään rohkeana, muttei kuitenkaan yliampuvana. Soitin on Eeva Oksalalla lainassa.