Rembrandtia Helsingissä

Glorian Antiikin näyttelyvinkki: tutustu Sinebrychoffin taidemuseossa siihen, kuinka maalauksen mestari Rembrandt uudisti myös grafiikkaa.

ga rembrandt omakuva
Rembrandt: Omakuva, 1630. Kuvat Vladimir Terebenin / Valtion Eremitaasi, Pietari.

Huhtikuun loppuun saakka voi käydä tutkailemassa Rembrandt van Rijnin grafiikanvedoksia Sinebrychoffin taidemuseossa Helsingissä.

Suosittelemme opaskierrosta, sillä se avaa hienosti Rembrandtin merkitystä grafiikan uudistajana. Hän teki monet asiat aivan toisin kuin aikalaisensa. Kaavamaisten, yksityiskohtaisten kuvien sijaan Rembrandt onnistui tekemään viivasyövytyksen ja kuivaneulan avulla luonnosmaisia, välittömiä ja ihmeen modernin näköisiä teoksia.

Sinebrychoffilla lainassa oleva Eremitaasin Dmitri Rovinski -kokoelma on yksi maailman suurimmista Rembrandtin grafiikan kokoelmista, ja se on kaikista ehein.

1800-luvulla elänyt lakimies Rovinski keräsi paitsi monipuolisen myös tarkkaan dokumentoidun kokoelman. Jokaisen teoksen omistushistoria on tiedossa. Näyttelyssä voi katsoa erästäkin vedosta sekä etu- että kääntöpuolelta, missä on hurmaavalla 1700-luvun käsialalla tehtyjä merkintöjä.

 

Rembrandt: Pyhä Hieronymus lukemassa italialaisessa maisemassa, 1653.

 

Rembrandtin Hieronymus oli leppoisa mies

 

Pyhä Hieronymus oli yksi Rembrandtin lempikohteista. Tämä 300- ja 400-luvulla elänyt mies oli syvällinen filosofi ja teologi, joka mm. uudisti vanhan raamatunkäännöksen latinaksi.

Hieronymus kuvataan usein työhuoneensa uumenissa, askeetin piinattu vartalo paljaana, seuranaan pääkallo. Rembrandt kuvasi hänet ulkona lepäilemässä auringonpaisteessa ja tutkimassa papereitaan.

Hieronymukseksi miehen tunnistaa leijonasta ja hatusta. Leijonaan liittyy tarina, jonka mukaan Betlehemin lähistöllä kävelevän Hieronymuksen seurue kohtasi ärjyvän pedon. Muut pelästyivät ja pakenivat, mutta Hieronymus tuli lähemmäs ja huomasi, että sen käpälä oli haavoittunut. Mies paransi leijonan, ja niinpä se vastedes liikkui Hieronymuksen seurassa.

Toinen taidehistoriallinen tunnuskuva hattu taas on kunnianosoitus teologille – se on kardinaalinhattu, jota hän ei kuitenkaan eläissään kantanut.

Lisää Rembrandtin grafiikasta 22.3. ilmestyvässä Glorian Antiikissa 3/2012.

Lisätietoja näyttelystä ja aukioloajat Sinebrychoffin taidemuseon nettisivuilla.

Kommentoi


Viestisi *
Kirjoita numeroina ilman välilyöntejä
kaksi kaksi kahdeksan
Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia

Kommentit