Hopeaesineitä alettiin merkitä Bysantin valtakunnassa eli Itä-Roomassa 400-luvun lopulla. Euroopassa hopeaseppien ammattia ryhdyttiin tarkkailemaan 1300-luvulla. Ruotsi-Suomessa hopeasepät määrättiin leimaamaan hopeaesineet nimellään tai puumerkillään 1485. Siten viranomaiset pystyivät valvomaan hopeaseppien työtä. Vuonna 1596 Ruotsi-Suomessa velvoitettiin lyömään kaupunkileima esineisiin, jotka sisältävät hopeaa enemmän kuin kaksi luotia.

Loviisan kaupunkileima L; Ruotsi-Suomen ajan tarkistusleima, jossa on kolme kruunua, ”kissan-tassuleima”; tekijäleima Poetzel eli Herman Fredrik Poitzell (1791–1821); vuosileima L2 (1793). Lusikka, 140 e, Old Times.

Seuraava merkittävä virstanpylväs hopean leimaamisessa Ruotsi-Suomessa oli vuosikirjaimen käyttöönotto 1689. Silloin järjestelmä alkoi Tukholmassa A-kirjaimesta.

Suomessa ensimmäiset kaupunkikohtaiset vuosileimat otettiin käyttöön Turussa 1734 ja Oulussa 1737. Vuonna 1759 alettiin koko Ruotsi-Suomessa käyttää yhteistä vuosikirjainta A:sta alkaen.

 
WP eli Wilhelm Porthan (1872–1913); kruunuleima; hopeapitoisuus 813; Viipurin kaupunkileima (W jonka päällä kruunu); vuosileima L4 (1892). Kynttilänjalka, 950 e, Old Times.

Kolmen kruunun muotoinen, kissantassua muistuttava valtakunnallinen kontrollileima otettiin Ruotsi-Suomessa käyttöön 1754. Hopeaesineisiin oli lyötävä myös kaupunki- ja mestarinleimat.

Kolmikruunuista tarkistusleimaa käytettiin Suomessa 1809 asti, ja Ruotsi-Suomen viimeinen vuosileima on C3 eli vuosi 1809. Seuraavana vuonna, kun Suomesta tuli suuriruhtinaskunta, tarkistusleima muuttui yhden kruunun muotoon ja vuosikirjainsarja aloitettiin alusta.

Autonomian ajan ensimmäinen vuosileima alkaa A:sta eli siis vuodesta 1810. Sarja jatkuu aakkosjärjestyksessä, mutta siten, että J, W, Å ja Ä eivät ole käytössä. Täydelliseen leimasarjaan kuuluu normaalisti mestarinleima eli tekijäleima, kaupunkileima, tarkistusleima (kruunuleima) ja vuosileima.

Suunnittelijan signeeraus ER eli Eero Rislakki; alla vasemmalla valmistaja Kultakeskus Oy (leijona); kruunu- eli tarkistusleima; hopeapitoisuus 916 H; Hämeenlinnan kaupunkileima; vuosiluku M7 (1965). Kynttilänjalka, hopea ja palisanteri, 850 e / pari, Antiikkiliike R. Muuri.

Tietoa hopean ja muiden jalometallien leimoista internetissä: Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes. Jalometallialan ammattilaisia ja keräilijöitä palvelemaan perustettu Leimat-verkkosivusto.