Pave Maijasen, 65, mielestä onnestaan on tärkeää jakaa muillekin. Hän tekee sen kirjoittamalla lauluja, jotka antavat voimaa.

A Alkoholi
Olen olutfriikki. Pidän erityisesti suomalaisten pienpanimoiden oluista, esimerkiksi Bryggeri Helsingistä ja porilaisesta Beer Hunter’sista. Punaviinikin maistuu, mutta se on minulle ruokajuoma.

 

B Hammond B-3
Hammond B-3 on kaikkien sähköurkujen lippulaiva ja jokaisen kosketinsoittajan unelma. Nykyisillä digiversioilla ei ole mitään tekemistä alkuperäisten Hammondien kanssa. B-3 on erittäin haluttu malli, sen hinta liikkuu 10000–15000 eurossa. Ostin omani 80-luvun alussa.

 

C Captain
Pidän kaikista joukkuepeleistä, erityisesti lätkästä. Hän, jolla on C-paita, on erityinen. Hän ei ole välttämättä paras, mutta kapteeni on joukkueen ääni. Häneen luotetaan ja häntä kunnioitetaan.

D Dave Lindholm
Dave on hyvä frendini. Hän on yksi suomirockin uranuurtajista, oman tiensä kulkija ja häikäisevä lauluntekijä. Erikoismies isolla E:llä.

E Elämä
Elämä on kohdellut minua kovin pehmeällä kädellä ja sallivasti. Olen syntynyt sunnuntaina ja tässä mielessä voin allekirjoittaa sunnuntailapsi-idean. Jokaisella vuosikymmenelläni jotain tarpeetonta on karissut pois. Sählääminen ja kohellus on hieman laantunut.

F Fingerpori
Pertti Jarlan häpeilemätön sarjakuva on jo nyt klassikko. Se voi näyttää päällisin puolin puuta heinää -hommalta, mutta sen takana on viiltäviä totuuksia ja kannanottoja.

G Mahatma Gandhi
Gandhi on sanonut: ”Ei ole tietä rauhaan, rauha on tie”. Siinä on vahva viesti.

H Heikki Silvennoinen
Hessu on häikäisevä muusikko, blues-kitaristi, räjähtävä koomikko ja lentäjä. Olen ollut Hessun kyydissä lentokoneessa. Tapasin Hessun Royals-keikalla vuonna 1976. Meillä on yhdessä Silvennoinen & Maijanen Band, ja heitämme keikan Tavastialla lokakuussa. Soitamme alkuaikojemme musiikkia, 60-lukua.

I Informaatio
Tietomäärä on nykyään järkyttävä. Sen takia on lohdullista nähdä tavarataloissa I-tiski, jossa joku täti kertoo, missä on kenkäosasto. Kaikki muu on bitteinä pitkin taivasta ja pilviä. On tietysti olemassa yksi lohtu, ja se on kirjat, oikeat kirjat. Nyt luen Philip Rothin Amerikkalaista pastoraalia.

J Jääkiekko
Olen harrastanut jääkiekkoa 50-luvulta lähtien ja pelannut jopa Suomi-sarja-tasolla, joka vastaa tänä päivänä mestistä. Nyt pelaan Pietarinkadun Oilersissa. Harrastelätkää pelatessa koen rajatonta riemua. Käyn kiihkeästi Jokereiden matseissa, mutta ennen kaikkea olen mies lajin puolesta.

K Kesälahti
Meillä on ollut Kesälahdella kesäpaikka yli 30 vuotta. Se on vanha kansakoulu, jonka ympärillä on kasvimaata, peltoa ja rantaa. Kesälahti on kaunista Pohjois-Karjalan maisemaa, mutta erityistä siinä paikassa ovat avoimet ja lämpimät ihmiset.

L Laudatur
Koulunkäynti lähinnä häiritsi musiikin ja jääkiekon harrastamista. Kirjoitin kaksi C:tä ja kolme A:ta. Jos olisin sillä olemattomalla intensiteetillä saanut laudaturin, se olisi ollut ansiotonta.

M Mannerheim
Tästä kirjaimesta tuli ensimmäiseksi mieleen marsalkka Mannerheim. Hän oli mystinen hahmo ja uskomaton päällikkö, jonka hohto piti äijät vireessä ja ruodussa.

N Neumann
Nipa on yksi suurimmista. Hän on luonut kokoelman uskomattomia, täydellisiä suomalaisia lauluja. Hän käänsi uuden lehden suomalaisessa kevyessä musiikissa 1980-luvulla. Tapaamme harvoin, mutta olen aina arvostanut häntä.

O Onni
minulla on ollut hirveästi onnea elämässäni, ja on tärkeää miettiä, miten saamaansa onnea voi jakaa muille. Ehkä laulujen kirjoittaminen on yksi tapa. Elämän nälkä ja Pidä huolta ovat olleet niitä lauluja, joista olen saanut eniten palautetta, että ne ovat auttaneet jaksamaan.

P Peruna
Meillä on pari aaria perunaa, ja nostimme ne syyskuun lopussa. Se on syksyinen riitti, vuoden rytmiin sisältyvä ihana tapahtuma. Sen päälle nautitaan kahvit ja konjakkimoukut.

Q Quuppa
Ainut Dingon jäsen, jolla oli oikeasti jalat maassa. Hän on superluotettava, huippuheppu ja hieno rumpali. Keijo Q ei ole enää musiikkihommissa, hän löysi alansa toisaalta.

R Ruusa
Lapsenlapseni Ruusa, 4, soitti minulle pari viikkoa sitten ja hurjalla uholla selitti, että oli nähnyt minut televisiossa. ”Pappa, olet sä laulaja?” Kun kävin hakemassa hänet tarhasta, lapset lallattivat, että ”pappa oli telkussa”. On valtavan iso juttu olla pappa.

T Tulevaisuus
Vain elämää -leirillä Maija Vilkkumaa kertoi lukemastaan ajatuksesta, miten me menemme selkä edellä tulevaisuuteen, eli katsomme koko ajan menneeseen. Siitä syntyy törmäilyjä ja epämiellyttäviä yllätyksiä. Kirjoitin biisin tästä ajatuksesta. Jotkut asiat jäävät jumiin sisälle niin, että ne on pakko kirjoittaa ulos.

U Underground
Suomen talvisota 1939–40 oli vuosina 1969–70 toiminut suomalainen underground-rockyhtye ja performanssiryhmä. M.A. Numminen, Jarkko Laine ja Markku Into olivat sen ajan U-sissejä. Se oli punkkia, uutta aaltoa, erittäin kekseliäästi suoritettua pasifismia.

W Willensauna
Teatterissa tulee käytyä liian harvoin, noin kahden vuoden välein. Pitäisi käydä useammin. Ihailen näyttelijöitä äärettömän paljon. Minusta ei olisi koskaan siihen ammattiin. Heidän kykynsä ja rohkeutensa heittäytyä tuntemattomaan on uskomatonta.

X X-roads
Elämässä on monenlaisia tienristeyksiä. Yksi oli se, miten vaimoni valitsi minut. Siinä hetkessä onni taas kerran potkaisi minua isolla monolla. Olemme olleet yhdessä vuodesta 1972, ja hyvin menee edelleen.

Y Yksinäisyys
Pidän hirveästi yksinäisyydestä. Syksyisin voin viettää viikkokausia yksin landella. En välttämättä luo mitään, olen vain. Se ei ole erakkoelämää, onhan siellä naapureita. Viimeiset 15 vuotta olen tehnyt keikkaa yksin, ilman bändiä ja roudareita. Olen nauttinut siitä.

Z zzzzz
Uni on elämän kantaja, elin-ehto. Se on astumista aineettomaan, henkiseen maailmaan. Unessa koskettaa jotakin, joka on suorastaan ylimaallista. Luojan kiitos, minulla ei ole koskaan ollut uniongelmia.

Å Åå
Me suomalaiset olemme skandinaaveja, mutta olemme ihan eri rotua ja kuulumme eri kieliryhmään kuin muut pohjoismaalaiset. Koen ruotsinruotsalaiset ylimielisinä, he tuntuvat nenännostelijoilta. Amerikkalaisetkin ovat puheliaita ja ottavat tilan haltuun, mutta en koe heitä samalla tavalla.

Ä Äiti
Kesällä 1969 kirjoitusten jälkeen sain paikan bändistä ja päätin lähteä Lappeenrannasta Helsinkiin. Seisoin ovensuussa muovikassi kädessäni. Siinä oli kalsarit, sukat ja hammasharja. Äiti sanoi vain, että ”Ooha sit kunnolla”. Se oli ihanasti sanottu.

Ö Öljy
Öljy on hupeneva saastelähde, maailman politiikan liipaisin ja talouden kirottu säätelijä. Olen todella ylpeä, että siirryimme viime syksynä öljylämmityksestä maalämpöön.

Artikkeli on julkaistu marraskuun 2015 Gloriassa.

Poseeraustaitojensa puolesta rocktähti Michael Monroe voisi harkita vaikka mallinuraa.

Lokakuun Glorian haastattelussa ikirokkari Michael Monroe, 54, puhuu vanhenemisesta ja sen mukanaan tuomasta perspektiivistä elämään. Sielultaan nuorelle muusikolle ikääntyminen ei ole tuonut suuria ulkonäkö- tai muita kriisejä. "Viisikymppisenä sinulla on sellaiset kasvot kuin ansaitset", hän toteaa.

Katso Glorian videolta, millaisissa tunnelmissa jutun kuvaukset sujuivat.

Michael Monroen haastattelun voit lukea 29.9. ilmestyneestä lokakuun Gloriasta.

Haluamme Gloriassa nostaa esiin monenlaisia ihmisiä: eri-ikäisiä, -näköisiä ja -kokoisia. Muotijutuissamme meillä on kuitenkin pieni ongelma. Emme yksinkertaisesti löydä muodokkaammille malleille kuvausvaatteita. Tulevien mallistojen näytekappaleita saa ainoastaan 34- ja 36-kokoisina. Toki voisimme kuvata jo kaupoista löytyviä vaatteita, mutta useimmiten muotikuvausten ideana on nimenomaan esitellä tulevia mallistoja.

Emme yksinkertaisesti löydä muodokkaammille malleille kuvausvaatteita.

Monimuotoisuuden vaatimus on kasvanut viime vuosien varrella myös muotimaailmassa, ja myös muodin kuluttajat haluavat vaihtelua. Se ei tarkoita sitä, että esimerkiksi muotilehdissä mentäisiin toiseen ääripäähän vaan sitä, että perinteisen muotikuvaston eli hyvin hoikkien, hyvin nuorten ja hyvin valkoisten rinnalla on sopivasti myös muita sävyjä.

Vaikka nykyään on yhä enemmän myös ns. normaalin kokoisia malleja – esimerkiksi Italian Voguen kannessa nähty Marquita Pring, Ranskan Marie Clairen kansikuvamalli Robyn Lawley tai jenkki -Cosmopolitan kannessa nähty Ashley Graham – mallimarkkinat ovat silti edelleen hyvin hoikkien naisten hallussa. Vaikka normaalimittainen malli löytyisikin, vaatemerkkien edustajat saattavat ajatella, ettei muotikuvista tule yhtä kauniita tai myyviä kuin niistä tulisi, jos malli olisi perinteistä mallikokoa.

Ehkä muotiala voisi ainakin kokeilla mullistavaa ajatusta normaalin kokoisista mallikappaleista.

Pienet näytekappaleet saattavat myös luoda alitajuisia mielikuvia siitä, että hoikkuus olisi tavoiteltavinta. Pienikokoiset vaatteet pysyvät myös henkareissa ryhdikkäämmän näköisinä kuin suuret koot. On varmasti myös kalliimpaa tehdä yksittäisiä näytekokoja isommissa kokonumeroissa. Toisaalta isommat koot olisi helpompi sitten ystävämyynneissä myydä meille taviksille.

Ehkä muotiala voisi ainakin kokeilla mullistavaa ajatusta normaalin kokoisista mallikappaleista. Pikkuhiljaa syntyisi varmasti myös muita muutoksia muodin tiukoissa konventioissa.

 

Asuin kevään mieheni kanssa Palman kaupungissa, postin yläkerrassa, roosan värisessä kivisessä kerrostalossa. Lainakodissa oli kaksi kerrosta ja
erkkeri, josta tulvi sisään valoa. Ennen auringonnousua nousin alakerran makuuhuoneesta kivisiä rappusia ylös keittiöön ja olohuoneeseen vain nähdäkseni taivaan, joka alkoi juuri valaistua. Se oli onnellinen nousu, joka ikinen aamu.

Asuin ensimmäisen kerran elämässäni asunnossa, jonka joku toinen oli itselleen kalustanut. Ennen lähtöäni Palmaan mietin, kauanko mahtoi kestää, kunnes alkaisin ikävöidä omaa kotiani. En arvannut, miten vieras asunto vaikuttaisi minuun,
saati kotiini.

En arvannut, miten vieras asunto vaikuttaisi minuun,
saati kotiini.

Minusta tuli siistimpi kuin kotona: aina lasinalus lasin alla, ei murusia keittiön lattialla, ei hiuksia kylpyhuoneen lavuaarissa. Paikallisten tavoin ostin torstaikukkia. Niistä tuli rakkaudenosoitus lainakodille.

Aloin silittää tyynyliinoja. Koska liinavaatekaappi oli niin kauniisti ja rakkaudella järjestetty, löysin itseni painelemasta lakanapinoja täydelliseen muotoon kuin armeijassa. Ensimmäinen päätös: järjestän kotiini harkitun liinavaatekaapin.

Vaikka kotona Suomessa teen ruokaa joka päivä, Palmassa ruoanlaittointoni lopahti. En osaa valmistaa ruokaa valkoisessa, täydellisessä keittiössä. Kompensoin lopahtanutta kokkaamista tapaksilla, salaateilla ja ulkona syömisellä.

Toinen päätös: rakennan kotikeittiöni entistä vahvemmin ruoanlaittoa ajatellen. Voimme syödä vaikka sohvapöydän ääressä. Mietin tavaroille omat paikat, nautin siitä, että mausteet, kipot ja pannut ovat näkyvillä. Annan keittiöni rehottaa, koska se on selvästikin ruoanlaittointoni polttoaine.

Sain myös kokea onnea ja auvoa kodinhoitohuoneesta. Mikä järjetön ilo siitä, että keittiön yhteyteen rakennetussa kodinhoitohuoneessa oli laatikko muovipulloille, pyykinlajitteluosasto ja järjestelmällisesti aseteltuja naulakoita.

Kolmas päätös: Rakennan kodinhoitotilan tavalla tai toisella. Se, jos mikä on arjen luksusta. Sisustan kodinhoitohuoneen vaikka työhuoneeseen.

Oman kodin kaipuun tuli kahden kuukauden jälkeen. Kävin ajatuksissani läpi tärkeitä tavaroita ja pesin kodin lattiasta kattoon. Sitten rentouduin. Siellä se oma koti odotti, valmiina ottamaan vastaan rakkaudentekojani.

Toimittaja Hanna Jensen yrittää sisustaa, mutta ei tahdo onnistua.

Hanna Jensenin kolumni julkaistiin Glorian Kodissa 6/2016.

Nämä ihanat ihmiset juhlivat kanssamme Gloria Fashion Show'ta. Katso kuvakavalkadi!

Elämäniloisen muodin juhlan, Gloria Fashion Show'n kutsuvierasjuhla järjestettiin perjantaina 16.9. Paikalle saapuivat muun muassa nämä supertyylikkäät naiset ja herrat.