Kahden pienen lapsen äiti Elena Leeve on yöihminen, mutta ei nykyään juuri ehdi juhlia.

 

A Avanto. Olen Helsingin Talviuimareiden jäsen, käyn avannossa viikoittain. En ole koskaan katunut, että olen lähtenyt uimaan. Avanto rauhoittaa ja maadoittaa. Se on fyysinen kokemus, johon liittyy voimakkaasti myös adrenaliini.

 

B Bromarv. Äitini ja isäpuoleni kesäpaikka Bromarvissa on entinen kyläkoulu. Syömme iltaisin vanhassa jumppasalissa pitkän pöydän ääressä. Mukana on kaikenikäisiä, vauvoja ja vaareja.

 

C Columbo. Lempisarjani, johon koukutuin teininä. Rakastin hajamielistä Columboa, joka ajeli vanhalla autollaan ja poltti sikaria. Columbo oli välkky. Pidin siitä, että hän ei ollut perinteinen supersankari.

Kaksivuotias Varpu-tyttäreni luuli kerran, että kaikkien naisten nimi on Emmi.

D Diiva. Ahmin nuoruudessani filmitähtien elämäkertoja. Ihailin Greta Garboa ja Marlene Dietrichiä. Heissä oli salaperäistä glamouria. Samaa hohtoa on Seela Sellassa. Diiva ei tarkoita diivamaisuutta, vaan arvokkuutta.

 

E Emmi. Minulla on lähelläni kolme Emmiä, joista yksi on kaksossiskoni. Olen häntä minuutin vanhempi. Kaksivuotias Varpu-tyttäreni luuli kerran, että kaikkien naisten nimi on Emmi.

 

F Fammu. Isäni äiti. Yhdistän fammuun monta kesälomamuistoa. Pelasimme usein hippaa ja piiloa. Joskus fammu oli noita, joka jahtasi Emmiä ja minua.

 

G Gin tonic. Seitsemän vuotta sitten olin ystäväni kanssa reppureissulla Goalla. Päätimme alkumatkasta, että pidämme moskiitot ja vatsataudit loitolla gin toniceilla ja valkosipulipaahtoleivillä. Suunnitelmamme toimi.

 

H Hengittäminen. Auttaa rauhoittumaan, rentoutumaan ja keskittymään. Ennen lavalle menoa hengitän aina muutaman kerran syvään.

 

I Ilo. Lapsia on ihana seurata, koska heidän ilonsa tarttuu. Aamulla Varpu katseli Viiru ja Pesonen -ohjelmaa, jossa tanssittiin. Varpu hetkutti keskellä olohuonetta ja nauroi. Minäkin nauroin.

Nykyisessä elämäntilanteessani juhliminen on harvinaista herkkua, joten se on sitäkin arvokkaampaa ja nautinnollisempaa.

J Juhlat. Pidän juhlista. Nykyisessä elämäntilanteessani juhliminen on harvinaista herkkua, joten se on sitäkin arvokkaampaa ja nautinnollisempaa. Jaksan juhlia pitkään, jos siihen on mahdollisuus.

 

K Kaksonen. Minulla on aina ollut vierelläni Emmi. Hän on minulle täysin erityinen. Lapsina meillä oli oma kieli, vinglanti. Emme ymmärtäneet itsekään, mitä puhuimme. Emmi on räiskyvä ja temperamenttinen, minä rauhallisempi ja varovaisempi. Täydennämme toisiamme.

 

L Letut. Perheemme paras arkihommeli. En ole erityinen kokki, mutta lettuja osaan paistaa. Ne nautitaan vadelmahillon kera. Lettuihin liittyy myös ajatus, että olemme tässä yhdessä perheenä eikä ole kiire minnekään.

 

M Meri. Olen asunut suurimman osan elämästäni meren lähellä. Meri liittyy myös perheeseeni. Isäni on veneenkorjaaja ja Emmi purjehtii. Meri on ääretön. Se sopii minulle.

 

N Narri. Nuorisoteatteri, jossa harrastin näyttelemistä ekaluokkalaisesta täysi-ikäiseksi. Kesäisin osallistuin Narrin leireille. Ääneni hävisi parin päivän jälkeen, koska nauroimme ja huusimme niin paljon. En saanut kokemusta alalle Ylioppilas- tai Kellariteatterista vaan Narrista.

 

O Onerva. Perheemme lemmikkikissa, kun olin lapsi. Hieno persoona, joka lähti kerran parin viikon karkumatkalle. Se palasi laihtuneena ja kalkin peitossa, mutta todella ylpeänä.

 

P Perjantai. Lempipäiväni, jossa on aina erityinen tunnelmansa. Sen näkee myös teatterissa. Yleisö ottaa rennommin.

 

Q Q-teatteri. Kotiteatterini, jossa näyttelin ensimmäisen kerran opiskeluaikoinani. Kaikki teatterin näyttelijät ovat freelancereita eli työskentelemme myös muualla. Pidämme kuitenkin huolta, että pääsemme mukaan Q-teatterin produktioihin mahdollisimman usein.

 

R Regatta. Kahvila Helsingin Töölössä. Ajaudun sinne viikoittain. Paikka on suosittu, mutta usein menen sinne aikoina, kun se on autio. Olen juonut monet iltateet pienessä punaisessa mökissä meren rannalla.

Usein sängystämme löytyy aamuisin mieheni lisäksi lapsemme ja sekarotuinen koiramme, vaikka näin ei pitänyt koskaan käydä.

S Sänky. Rakastan nukkumista. Usein sängystämme löytyy aamuisin mieheni lisäksi lapsemme ja sekarotuinen koiramme, vaikka näin ei pitänyt koskaan käydä. Siitä olen onnistunut pitämään kiinni, että älylaitteita ei tuoda sänkyyn.

 

T Töölö. Muutimme Maunulasta Töölöön, kun olin kaksitoista. Asuin välillä Kalliossa, mutta nyt olen taas töölöläinen. Suuri osa ystävistämmekin asuu Töölössä. On mahtavaa, kun voi kävellä viereiseen kortteliin ja pyytää lainaksi punaviinipulloa.

 

U Uni. Kun tein neljätoistavuotiaana Tulennielijä-elokuvaa, äitini vannotti, että saan lähteä mukaan sillä ehdolla, että muistan nukkua. Kahdeksan tuntia on ihanne, muuten olen yliherkkä. Nukun aina, kun mahdollista.

 

V Varpu. Kun Varpu oli muutaman viikon ikäinen, makailimme kasvotusten sängyllä. Sanoin hänelle, että minkäs me laitamme sinulle nimeksi. Mieleeni tuli Varpu. Se oli sillä selvä. Varpu on energinen, iloinen ja vilkas. Huomattavasti räiskyvämpi kuin minä saman ikäisenä.

 

W Wolf. First Aid Kit -yhtyeen kappale, jota kuuntelin pari vuotta sitten jatkuvasti ja varsinkin ennen Varpun syntymää. Kun kuulen biisin nyt, tulee voimakas ja nostalginen olo.

 

X Herra X. Pelasimme lapsena Scotland Yard -salapoliisipeliä. Ideana oli selvittää, missä salaperäinen herra X kulkee ja saada hänet kiinni. Oli kutkuttavaa olla pakomatkalla oleva herra X.

 

Y Yksinolo. Ammattini on sosiaalinen, joten haluan olla välillä yksin. Minussa on vahva erakkopuoli. Ehkä se juontaa kaksosuuteen: omasta tilastaan oli pidettävä kiinni. Kun olen yksin, lähden kävelemään, uimaan tai elokuviin.

 

Z Zyrtec. Olen yliherkkä joillekin ruoka-aineille. Siksi kannan allergialääke Zyrteciä aina laukussani.

 

Å Åsa Larsson. Dekkarit ovat jatkoa Columbo-innostukselleni, hurahdan niihin kausiluontoisesti. Larssonilta olen lukenut Aurinkomyrskyn. Dekkarit kuuluvat lomaan.

 

Ä Älä käy yöhön yksin -romaani. Olen ahminut kaikki Kjell Westön romaanit. Henkilöhahmot ja tarinoiden kerroksellisuus viehättävät.

 

Ö Öinen. Olen iltakukkuja. Öinen Helsinki, öinen aika. Öissä on hiljaista taikaa. Silloin haluan jutella mieheni kanssa ja vain olla. Vaikka pitäisi, en malta nukkua.

Juttu on alun perin julkaistu huhtikuun 2016 Gloriassa.

Kuka?

Elena Leeve, 33.

Näyttelijä, tuttu mm. elokuvista Tulennielijä, Cyclomania ja Putoavia enkeleitä. Palkittu kahdesti Jussi-patsaalla. Kuuluu Q-teatterin ensembleen. Asuu Helsingissä aviomiehensä, näyttelijä–ohjaaja Jussi Nikkilän, tyttärensä Varpun ja helmikuussa syntyneen vauvansa kanssa.

Äitiysvapaalla. Nähtiin keväällä esitetyssä Ihon alla -sairaalasarjassa Nelosella.

 

Poseeraustaitojensa puolesta rocktähti Michael Monroe voisi harkita vaikka mallinuraa.

Lokakuun Glorian haastattelussa ikirokkari Michael Monroe, 54, puhuu vanhenemisesta ja sen mukanaan tuomasta perspektiivistä elämään. Sielultaan nuorelle muusikolle ikääntyminen ei ole tuonut suuria ulkonäkö- tai muita kriisejä. "Viisikymppisenä sinulla on sellaiset kasvot kuin ansaitset", hän toteaa.

Katso Glorian videolta, millaisissa tunnelmissa jutun kuvaukset sujuivat.

Michael Monroen haastattelun voit lukea 29.9. ilmestyneestä lokakuun Gloriasta.

Haluamme Gloriassa nostaa esiin monenlaisia ihmisiä: eri-ikäisiä, -näköisiä ja -kokoisia. Muotijutuissamme meillä on kuitenkin pieni ongelma. Emme yksinkertaisesti löydä muodokkaammille malleille kuvausvaatteita. Tulevien mallistojen näytekappaleita saa ainoastaan 34- ja 36-kokoisina. Toki voisimme kuvata jo kaupoista löytyviä vaatteita, mutta useimmiten muotikuvausten ideana on nimenomaan esitellä tulevia mallistoja.

Emme yksinkertaisesti löydä muodokkaammille malleille kuvausvaatteita.

Monimuotoisuuden vaatimus on kasvanut viime vuosien varrella myös muotimaailmassa, ja myös muodin kuluttajat haluavat vaihtelua. Se ei tarkoita sitä, että esimerkiksi muotilehdissä mentäisiin toiseen ääripäähän vaan sitä, että perinteisen muotikuvaston eli hyvin hoikkien, hyvin nuorten ja hyvin valkoisten rinnalla on sopivasti myös muita sävyjä.

Vaikka nykyään on yhä enemmän myös ns. normaalin kokoisia malleja – esimerkiksi Italian Voguen kannessa nähty Marquita Pring, Ranskan Marie Clairen kansikuvamalli Robyn Lawley tai jenkki -Cosmopolitan kannessa nähty Ashley Graham – mallimarkkinat ovat silti edelleen hyvin hoikkien naisten hallussa. Vaikka normaalimittainen malli löytyisikin, vaatemerkkien edustajat saattavat ajatella, ettei muotikuvista tule yhtä kauniita tai myyviä kuin niistä tulisi, jos malli olisi perinteistä mallikokoa.

Ehkä muotiala voisi ainakin kokeilla mullistavaa ajatusta normaalin kokoisista mallikappaleista.

Pienet näytekappaleet saattavat myös luoda alitajuisia mielikuvia siitä, että hoikkuus olisi tavoiteltavinta. Pienikokoiset vaatteet pysyvät myös henkareissa ryhdikkäämmän näköisinä kuin suuret koot. On varmasti myös kalliimpaa tehdä yksittäisiä näytekokoja isommissa kokonumeroissa. Toisaalta isommat koot olisi helpompi sitten ystävämyynneissä myydä meille taviksille.

Ehkä muotiala voisi ainakin kokeilla mullistavaa ajatusta normaalin kokoisista mallikappaleista. Pikkuhiljaa syntyisi varmasti myös muita muutoksia muodin tiukoissa konventioissa.

 

Asuin kevään mieheni kanssa Palman kaupungissa, postin yläkerrassa, roosan värisessä kivisessä kerrostalossa. Lainakodissa oli kaksi kerrosta ja
erkkeri, josta tulvi sisään valoa. Ennen auringonnousua nousin alakerran makuuhuoneesta kivisiä rappusia ylös keittiöön ja olohuoneeseen vain nähdäkseni taivaan, joka alkoi juuri valaistua. Se oli onnellinen nousu, joka ikinen aamu.

Asuin ensimmäisen kerran elämässäni asunnossa, jonka joku toinen oli itselleen kalustanut. Ennen lähtöäni Palmaan mietin, kauanko mahtoi kestää, kunnes alkaisin ikävöidä omaa kotiani. En arvannut, miten vieras asunto vaikuttaisi minuun,
saati kotiini.

En arvannut, miten vieras asunto vaikuttaisi minuun,
saati kotiini.

Minusta tuli siistimpi kuin kotona: aina lasinalus lasin alla, ei murusia keittiön lattialla, ei hiuksia kylpyhuoneen lavuaarissa. Paikallisten tavoin ostin torstaikukkia. Niistä tuli rakkaudenosoitus lainakodille.

Aloin silittää tyynyliinoja. Koska liinavaatekaappi oli niin kauniisti ja rakkaudella järjestetty, löysin itseni painelemasta lakanapinoja täydelliseen muotoon kuin armeijassa. Ensimmäinen päätös: järjestän kotiini harkitun liinavaatekaapin.

Vaikka kotona Suomessa teen ruokaa joka päivä, Palmassa ruoanlaittointoni lopahti. En osaa valmistaa ruokaa valkoisessa, täydellisessä keittiössä. Kompensoin lopahtanutta kokkaamista tapaksilla, salaateilla ja ulkona syömisellä.

Toinen päätös: rakennan kotikeittiöni entistä vahvemmin ruoanlaittoa ajatellen. Voimme syödä vaikka sohvapöydän ääressä. Mietin tavaroille omat paikat, nautin siitä, että mausteet, kipot ja pannut ovat näkyvillä. Annan keittiöni rehottaa, koska se on selvästikin ruoanlaittointoni polttoaine.

Sain myös kokea onnea ja auvoa kodinhoitohuoneesta. Mikä järjetön ilo siitä, että keittiön yhteyteen rakennetussa kodinhoitohuoneessa oli laatikko muovipulloille, pyykinlajitteluosasto ja järjestelmällisesti aseteltuja naulakoita.

Kolmas päätös: Rakennan kodinhoitotilan tavalla tai toisella. Se, jos mikä on arjen luksusta. Sisustan kodinhoitohuoneen vaikka työhuoneeseen.

Oman kodin kaipuun tuli kahden kuukauden jälkeen. Kävin ajatuksissani läpi tärkeitä tavaroita ja pesin kodin lattiasta kattoon. Sitten rentouduin. Siellä se oma koti odotti, valmiina ottamaan vastaan rakkaudentekojani.

Toimittaja Hanna Jensen yrittää sisustaa, mutta ei tahdo onnistua.

Hanna Jensenin kolumni julkaistiin Glorian Kodissa 6/2016.

Nämä ihanat ihmiset juhlivat kanssamme Gloria Fashion Show'ta. Katso kuvakavalkadi!

Elämäniloisen muodin juhlan, Gloria Fashion Show'n kutsuvierasjuhla järjestettiin perjantaina 16.9. Paikalle saapuivat muun muassa nämä supertyylikkäät naiset ja herrat.