Olavi Uusivirta ihastelee luonnon vuosisataista viisautta ja puhuttelevaa taidetta. Liharuokiin hän ei enää koske, kiitos Antti Nylénin.

A Aalto. Saan vuosi vuodelta enemmän iloa arkkitehtuurista. Alvar Aalto on ohittamaton. Hän on yhdistelmä universaalia ja pohjoismaista henkeä, täysin omassa luokassaan. Ei sovi myöskään unohtaa Aino Aaltoa, joka suunnitteli maailman kauneimman juomalasin.

B Bowie. Kun olin alakoulussa, asuimme Karkkilassa. Jiri-serkkuni toi minulle pääkaupungista levyjä. Kerran mukana oli David Bowien Ziggy Stardust. Se oli menoa. Bowie on yhä yksi suurimmista esikuvistani. Hän heittäytyi häpeämättä ja uhkarohkeasti kaikkiin ilmansuuntiin.

C Coltrane. Minulla oli yläkoulussa jazz-vaihe. Ystävälläni Markolla oli vanhempiensa kanssa sopimus. He antoivat rahaa, jos se käytettiin levyihin. Tämä oli kaveriporukkamme taivas: jatkuva piikki auki musiikkikauppa Digeliuksessa. John Coltranen vapautunut soitto hurmasi.

D Dada. Taidesuuntaus, joka täyttää tänä vuonna sata. Haaveissani on vierailu Zürichiin, dadaistien kantapaikkaan Cabaret Voltaireen. Dadaistit ärsyttivät aikalaisiaan ja murskasivat vallitsevia ajatusrakennelmia.

E Eemeli. Nimi, jota serkkuni toivoivat minulle. He kutsuivat minua syntymäni jälkeen kaksi vuotta Eemeliksi. Sen jälkeen he hyväksyivät tappionsa.

F Fugu. Kouluaikainen rokkibändimme, jossa soitin rumpuja. Mielestämme japanilainen pallokala oli loistava bändin nimi.

Tiedämme vanhempiemme ja isovanhempiemme juuret, mutta sen jälkeen ketju katkeaa. Emme kuitenkaan voi ymmärtää nykyistä, jos emme tunne mennyttä.

G Gogol. Ensimmäinen harjoitusnäytelmäni Teatterikorkeakoulussa oli Nikolai Gogolin Reviisori. Gogol teki näkyväksi vallan piilotettuja rakenteita. Se lienee yhä taiteen tärkeimpiä tehtäviä. G voisi olla myös greippi, lempisitrushedelmäni.

H Hailuoto. Juhlin Hailuodossa kolmekymppisiäni. Join kuplivaa kesäyössä ja mietin, miten jokin paikka voi olla niin unenomainen ja tarunhohtoinen.

I Islanti. Maa, johon haluaisin matkustaa vuorien ja luonnon vuoksi. Unelmani olisi nähdä Sigur Rós esiintymässä kuumassa lähteessä.

J Juuret. Tunnemme ja ymmärrämme huolestuttavan vähän alkuperäämme. Tiedämme vanhempiemme ja isovanhempiemme juuret, mutta sen jälkeen ketju katkeaa. Tämä sopii nykyajan lyhytjänteiseen kvartaaliajatteluun. Emme kuitenkaan voi ymmärtää nykyistä, jos emme tunne mennyttä.

K Kuuba. Tein Havannaan yhden unohtumattomimmista matkoistani kolme vuotta sitten. Kuubassa paistaa elä-mänilo. Kadunkulmassa soittaa seitsemän hengen bändi, ihmiset tanssivat, juovat rommia ja polttavat sikaria. Tällaista kuplivuutta haluaisin Suomeenkin.

L Louise Bourgeois. Näin vuosi sitten Tukholman Moderna Museetissa Louise Bourgeoisin retrospektiivin. Bourgeois teki valtaosan tunnetuista töistään yli seitsemänkymppisenä. Tämä on lohdullista. Luovuus ei olekaan vuosi vuodelta tyhjenevä kaivo.

M Mustaviinimarjamehu. All time classic. Kylmänä, kuumana, kesällä, talvella, aamulla ja illalla. Juoma elämän kaikkiin tilanteisiin.

Omeletin vuoksi en voi koskaan ryhtyä täysvegaaniksi.

N Nuuskamuikkunen. Nuuskamuikkunen on täydellinen vapauden henkilöitymä hyvässä ja pahassa. Hän nukkuu teltassa, soittaa huuliharppua, polttaa piippua ja kapinoi normeja vastaan. Nuuskamuikkunen tulee ja menee miten haluaa.

O Omeletti. Saattaa olla, että omeletin vuoksi en voi koskaan ryhtyä täysvegaaniksi. Omeletti on mahtava, koska siihen voi laittaa mitä vain. Yleensä täytän omani sienillä.

P Puu. On ihmeellistä, että ympärillämme kasvaa satoja vuosia vanhoja puita. Mikä viisaus niissä onkaan. Puut mahdollistavat hölmöilymme, olemme niiden varassa. Tämä kannattaisi muistaa.

Q Qello Concerts. Applikaatio, joka on kuin musiikin Netflix. Qellossa voi katsoa musiikkidokumentteja, -videoita ja konsertteja.

R Rulla. Tämän hetken suosikkiherkkuni on vietnamilainen kevätrulla. Rakastan korianteria ja pähkinäkastiketta. Rullat ovat ylittämättömiä.

S Sauna. Viimeksi saunoimme bändin kanssa Tampereella Rajaportin saunassa. Kun istuimme vilvoittelemassa terassilla, ajattelin, että sauna on pyhä paikka, jossa aika pysähtyy. Suosikkini on savusauna.

Koen tärkeänä pitää ruohonjuuritason meteliä kasvisvaihtoehtojen puolesta.

T Tintti. Lapsuuteni lempisarjakuva, jonka takia haaveammattini oli sarjakuvapiirtäjä. Etsin divareista ensipainoksia ja ihastelin Hergén kynänjälkeä. Lisäksi luin Asterixia, Lucky Lukea ja Corto Maltesea.

U Ulappa. Minua alkaa joskus ahdistaa sisämaassa. Mereen liittyy illuusio vapaudesta. Unelmissani ajelen aalloissa pienellä prutkulla enkä näe horisonttia.

V Vihan ja katkeruuden esseet. Antti Nylénin esseekokoelman jälkeen en voinut enää perustella, miksi söin lihaa. Aikaisemmin mätin lähes pelkästään sitä. Koen tärkeänä pitää ruohonjuuritason meteliä kasvisvaihtoehtojen puolesta. Keskustelen esimerkiksi huoltoasemilla siitä, voisiko valikoimissa olla muutakin kuin kymmenen erilaista kinkkusämpylää.

W Weinerei . Ohittamaton viinitupa Veteranenstrassella Berliinissä. Tiskillä on avoimia pulloja, joista voi vapaasti täyttää lasinsa. Lähtiessä maksetaan oman harkinnan mukaan.

Z Zodiak. Uuden tanssin kehto, jossa moni merkittävä teos on saanut ensiesityksensä. Käyn Zodiakissa liian harvoin, mutta lupaan parantaa tapani. Nykytanssi on vähiten ymmärtämäni taiteenlaji. Siksi se on kiehtovaa.

Y Ykspihlaja. Perinteikäs työväen kaupunginosa Kokkolan satama-alueella. Siellä asuu Airolan musisoiva perhe, jonka ihastuttava perheenpää Outi järjestää kotipihallaan kulttuuririentoja. Mekin olemme keikkailleet Ykspihlajassa.

X XO. Elliott Smithin XO-albumi sisältää yhden surullisimmista kappaleista, jonka tiedän. I Didn´t Understand pitää kuunnella itse. Sitä ei voi selittää.

Å Åbo. Tunnen Turkua kohtaan flirttailevaa rakkautta. Keikan jälkeen lähdemme yleensä jatkoille yökerho Dynamon yläkertaan. Kun dj laittaa vinyyliltä soimaan David Bowieta, ollaan lähellä täydellisyyttä.

Ä Äetsäläiset. Näyttelijä Riku Niemisen opettama löylynheittotapa. Äetsäläisissä kiukaalle lirutetaan pitkään ja hartaasti vettä ohuena norona. Näin sähkösaunaankin saa melko kosteat löylyt.

Ö Öllölä. Kerttu-mummini kotipaikka Joensuun Tuupovaarassa. Itä-Suomi on mieleni maisema. Pidän lupsakkuudesta, joka liittyy itään. Pihamaa ei välttämättä ole niin hoidettu, mutta siitä ei välitetä. Tunteita ei niellä. Koko ajan tekee mieli itkeä tai nauraa.

 

Kuka?

 

Olavi Uusivirta, 32.

Asuu Helsingissä vaimonsa, näyttelijä Saara Kotkaniemen ja kaksivuotiaan tyttärensä kanssa. Muusikko, lauluntekijä, näyttelijä. Julkaisi helmikuussa seitsemännen albuminsa Olavi. Tuttu mm. elokuvista

Ganes ja Miss Farkku-Suomi.

Nähdään keväällä ensi-iltaan tulleessa Onnenonkija-elokuvassa, tekee kevätkiertuetta vappuun saakka. Kesällä keikkailee muun muassa Provinssirockissa, Ruis-rockissa ja Ilosaaressa.

 

Poseeraustaitojensa puolesta rocktähti Michael Monroe voisi harkita vaikka mallinuraa.

Lokakuun Glorian haastattelussa ikirokkari Michael Monroe, 54, puhuu vanhenemisesta ja sen mukanaan tuomasta perspektiivistä elämään. Sielultaan nuorelle muusikolle ikääntyminen ei ole tuonut suuria ulkonäkö- tai muita kriisejä. "Viisikymppisenä sinulla on sellaiset kasvot kuin ansaitset", hän toteaa.

Katso Glorian videolta, millaisissa tunnelmissa jutun kuvaukset sujuivat.

Michael Monroen haastattelun voit lukea 29.9. ilmestyneestä lokakuun Gloriasta.

Haluamme Gloriassa nostaa esiin monenlaisia ihmisiä: eri-ikäisiä, -näköisiä ja -kokoisia. Muotijutuissamme meillä on kuitenkin pieni ongelma. Emme yksinkertaisesti löydä muodokkaammille malleille kuvausvaatteita. Tulevien mallistojen näytekappaleita saa ainoastaan 34- ja 36-kokoisina. Toki voisimme kuvata jo kaupoista löytyviä vaatteita, mutta useimmiten muotikuvausten ideana on nimenomaan esitellä tulevia mallistoja.

Emme yksinkertaisesti löydä muodokkaammille malleille kuvausvaatteita.

Monimuotoisuuden vaatimus on kasvanut viime vuosien varrella myös muotimaailmassa, ja myös muodin kuluttajat haluavat vaihtelua. Se ei tarkoita sitä, että esimerkiksi muotilehdissä mentäisiin toiseen ääripäähän vaan sitä, että perinteisen muotikuvaston eli hyvin hoikkien, hyvin nuorten ja hyvin valkoisten rinnalla on sopivasti myös muita sävyjä.

Vaikka nykyään on yhä enemmän myös ns. normaalin kokoisia malleja – esimerkiksi Italian Voguen kannessa nähty Marquita Pring, Ranskan Marie Clairen kansikuvamalli Robyn Lawley tai jenkki -Cosmopolitan kannessa nähty Ashley Graham – mallimarkkinat ovat silti edelleen hyvin hoikkien naisten hallussa. Vaikka normaalimittainen malli löytyisikin, vaatemerkkien edustajat saattavat ajatella, ettei muotikuvista tule yhtä kauniita tai myyviä kuin niistä tulisi, jos malli olisi perinteistä mallikokoa.

Ehkä muotiala voisi ainakin kokeilla mullistavaa ajatusta normaalin kokoisista mallikappaleista.

Pienet näytekappaleet saattavat myös luoda alitajuisia mielikuvia siitä, että hoikkuus olisi tavoiteltavinta. Pienikokoiset vaatteet pysyvät myös henkareissa ryhdikkäämmän näköisinä kuin suuret koot. On varmasti myös kalliimpaa tehdä yksittäisiä näytekokoja isommissa kokonumeroissa. Toisaalta isommat koot olisi helpompi sitten ystävämyynneissä myydä meille taviksille.

Ehkä muotiala voisi ainakin kokeilla mullistavaa ajatusta normaalin kokoisista mallikappaleista. Pikkuhiljaa syntyisi varmasti myös muita muutoksia muodin tiukoissa konventioissa.

 

Asuin kevään mieheni kanssa Palman kaupungissa, postin yläkerrassa, roosan värisessä kivisessä kerrostalossa. Lainakodissa oli kaksi kerrosta ja
erkkeri, josta tulvi sisään valoa. Ennen auringonnousua nousin alakerran makuuhuoneesta kivisiä rappusia ylös keittiöön ja olohuoneeseen vain nähdäkseni taivaan, joka alkoi juuri valaistua. Se oli onnellinen nousu, joka ikinen aamu.

Asuin ensimmäisen kerran elämässäni asunnossa, jonka joku toinen oli itselleen kalustanut. Ennen lähtöäni Palmaan mietin, kauanko mahtoi kestää, kunnes alkaisin ikävöidä omaa kotiani. En arvannut, miten vieras asunto vaikuttaisi minuun,
saati kotiini.

En arvannut, miten vieras asunto vaikuttaisi minuun,
saati kotiini.

Minusta tuli siistimpi kuin kotona: aina lasinalus lasin alla, ei murusia keittiön lattialla, ei hiuksia kylpyhuoneen lavuaarissa. Paikallisten tavoin ostin torstaikukkia. Niistä tuli rakkaudenosoitus lainakodille.

Aloin silittää tyynyliinoja. Koska liinavaatekaappi oli niin kauniisti ja rakkaudella järjestetty, löysin itseni painelemasta lakanapinoja täydelliseen muotoon kuin armeijassa. Ensimmäinen päätös: järjestän kotiini harkitun liinavaatekaapin.

Vaikka kotona Suomessa teen ruokaa joka päivä, Palmassa ruoanlaittointoni lopahti. En osaa valmistaa ruokaa valkoisessa, täydellisessä keittiössä. Kompensoin lopahtanutta kokkaamista tapaksilla, salaateilla ja ulkona syömisellä.

Toinen päätös: rakennan kotikeittiöni entistä vahvemmin ruoanlaittoa ajatellen. Voimme syödä vaikka sohvapöydän ääressä. Mietin tavaroille omat paikat, nautin siitä, että mausteet, kipot ja pannut ovat näkyvillä. Annan keittiöni rehottaa, koska se on selvästikin ruoanlaittointoni polttoaine.

Sain myös kokea onnea ja auvoa kodinhoitohuoneesta. Mikä järjetön ilo siitä, että keittiön yhteyteen rakennetussa kodinhoitohuoneessa oli laatikko muovipulloille, pyykinlajitteluosasto ja järjestelmällisesti aseteltuja naulakoita.

Kolmas päätös: Rakennan kodinhoitotilan tavalla tai toisella. Se, jos mikä on arjen luksusta. Sisustan kodinhoitohuoneen vaikka työhuoneeseen.

Oman kodin kaipuun tuli kahden kuukauden jälkeen. Kävin ajatuksissani läpi tärkeitä tavaroita ja pesin kodin lattiasta kattoon. Sitten rentouduin. Siellä se oma koti odotti, valmiina ottamaan vastaan rakkaudentekojani.

Toimittaja Hanna Jensen yrittää sisustaa, mutta ei tahdo onnistua.

Hanna Jensenin kolumni julkaistiin Glorian Kodissa 6/2016.

Nämä ihanat ihmiset juhlivat kanssamme Gloria Fashion Show'ta. Katso kuvakavalkadi!

Elämäniloisen muodin juhlan, Gloria Fashion Show'n kutsuvierasjuhla järjestettiin perjantaina 16.9. Paikalle saapuivat muun muassa nämä supertyylikkäät naiset ja herrat.