Glorian klassikkosarjassa muusikko Iisa Pykäri lertoo elämänsä aakkoset. Muusikko osoittaa rakkauttaan leipomalla pullaa läheisilleen.

A Aamu. Rakastan aamuja. Jo teininä heräsin aikaisin. Aamu on aina nollaus ja uusi mahdollisuus. Aamulla nautin rauhasta ja kirjoitan.

B Bialetti-mutteripannu. Tärkein työkaverini. Olen herkkä kofeiinille eli en nauti kahvia pannutolkulla, mutta aamupäivän rutiineihini se kuuluu. Juon kahvini ruusukupista.

C Créme de Jour à la Rose. Ihastuin Dr. Hauschkan ruusuvoiteeseen kymmenen vuotta sitten, kun meikkaaja valmisteli minua ensimmäisiin kansikuvauksiini. Rasvan tuoksu ja koostumus ovat rakkaat. Olisi järisyttävää ajatella päivävoiteen vaihtamista.

D Duras, Marguerite. Kun tein toista soololevyäni, koin Marguerite Duras -herätyksen. Ahmin hänen kirjojaan ja samaistuin hänen tapaansa kirjoittaa. Durasin lauseet ovat lyhyitä ja omakohtaisia. Duras kertoo vähällä paljon. Pyrin samaan sanoittajana.

E Elokuu. Rakas syntymäkuukauteni. Elokuussa olen samaan aikaan elossa ja vereslihalla, iloinen ja surullinen, toiveikas ja haikea. Elokuu on kaikessa tunteellisuudessaan pakahduttavan ihana.

F Filofax. Tarvitsen ison kalenterin, koska käsialani on suurta. Jos en kirjoita menojani paperille, stressaannun. Älypuhelin ei voi koskaan korvata paperia.

G Goya, Stine. En lue muotiblogeja tai -lehtiä. Seuraan kuitenkin muutamia suunnittelijoita, joista yksi on tanskalainen Stine Goya. Esiintymisasuillani tahdon erottua arkiminästäni ja puhutella yleisöä. En halua olla lavalla ylihuoliteltu. Jonkun osan pitää olla räjähtänyt.

H Helsinki. Nykyinen kotikaupunkini, jossa olen välillä yhä turisti ja eksyksissä. Kun muutin Helsinkiin kymmenen vuotta sitten, sain eteeni tyhjän paperin. Loin tänne yhdet juureni.

I Iho. Jo pienenä pyysin hipsutusta, kun halusin, että minua silitetään ja hellitään. Iho on elämän muistikirja. Siihen kuuluvat myös arvet ja rypyt. Suhtaudun ihooni hyväksyvästi. En vaadi siltä täydellisyyttä.

J Juokseminen. En ole himojuoksija tai maratoonari. Juoksen muutaman kerran viikossa noin kuuden kilometrin lenkin merenrannassa. Lenkki on meditatiivinen kokemus. Sen aikana ajatukseni järjestyvät.

K Kukaan ei oo kenenkään. -levy. Annoin toiselle soololevylleni kaiken, minkä silloin osasin ja mihin pystyin. Vaikka prosessi oli raskas, en vaihtaisi sitä. Pyörin syvissä vesissä. Levy oli eräänlainen risteys. Sen avulla muistin, miksi teen musiikkia.

L Laulaja–lauluntekijä. Vasta nyt pystyn sanomaan, että olen laulaja–lauluntekijä. Tein vuosia musiikkia päivätöideni ohella. Meni pitkään, että uskalsin sanoa tämän ääneen. Ajattelin, että huijaan.

M Moleskine .Viivattomia tai ruuduttomia muistikirjoja on vaikea löytää. Sivujen pitää olla puhtaat, koska muuten ne kahlitsevat liikaa. Onneksi on Moleskine.

N Naiseus. Minulla on useita naisesikuvia, kuten Björk. Äitiyteni myötä tajusin entistä vahvemmin, minkälaisia monitaitureita naiset ovat. Fiilistelen naisia, jotka tekevät rohkeasti omaa juttuaan.

O Orivesi. Lapsuuskotini, jossa äitini asuu yhä. Murrosikäni oli raju. On hyvä, että sain elää sen turvallisessa ympäristössä. Silti olin tyytyväinen, että pääsin lukion jälkeen pois. Kaupunki kävi pieneksi.

P Pojat. Minulla on kaksi alle kouluikäistä poikaa. He ovat konstailemattomia, ihania tyyppejä. Vaikka tämä on kornia, totean, että pojat muistuttavat hetkessä elämisen tärkeydestä. Mietin päivittäin, miten hämmentävän ihmeellistä on olla heidän äitinsä.

Q Quu. Katson usein kuuta ennen nukkumaanmenoa ja tutkin, missä se on. Kuussa on energiaa, jota en pysty kuvailemaan.

R Rakkauden historia -kirja. Luin Nicole Kraussin teoksen kolme vuotta sitten, kun löysin sen sattumalta kirjastosta. Siitä tuli yksi lempikirjoistani. Tarina on kaunis ja epäkyyninen.

S Suklaa. Teen kotona raakasuklaata pakastimeen. Olen suklaalle perso, vaikka en syökään sitä levytolkulla ja jatkuvasti. Välttelen makeakierteeseen joutumista. Harvassa ovat silti kerrat, kun kieltäydyn tarjotusta suklaasta.

T Tiedottaja. Entinen ammattini. Koin voimakkaan tiedottajaherätyksen, kun opiskelin Jyväskylän yliopistossa yhteisöviestintää. Olin tiedottajana muun muassa Helsingin juhlaviikoilla ja Ahlstromilla. Tykkäsin sisäisestä viestinnästä ja tiedotteiden kirjoittamisesta.

U Uuni. Rakkaudenosoitukseni tulevat usein uunista. Sämpylöiden ja korvapuustien leipominen rauhoittaa. Teen taikinat käsin ilman yleiskoneita tai muita vehkeitä. Leipominen on yksi hyvinvointini mittareista. Jos lakkaan leipomasta, jokin on vialla

V Vartioharju. Olemme asuneet Vartioharjussa neljä vuotta. Se on lapsiystävällinen herrankukkaro, jossa luonto ja meri ovat lähellä. Silti metrolla pääsee kymmenessä minuutissa keskustaan. Itä-Helsingistä tuli nopeasti kotini.

W Weiwei, Ai .Näin herran näyttelyn alkuvuodesta Helsinki Art Museumissa. Se kosketti ja muistutti taiteen yhteiskunnallisesta merkityksestä. Taiteella voi todella vaikuttaa ja ottaa osaa keskusteluun. Weiwein rohkeus inspiroi.

XX-asento. Tarvitsen lepoa ja aikatauluttamatonta aikaa. Silloin lekottelen, ajattelen tai liikun luonnossa ilman tehokkuuspaineita. Omasta ajasta hyötyvät kaikki. Sen ottaminen ei ole itsekästä.

Y Ystävät. Minulla on ollut työstettäviä asioita, joita olen halunnut käsitellä yksin. Ystävät ovat olleet vastapaino. Lähiystäväni ovat rajattu joukko. He ovat rakkaita. Lisäksi minulla on bestis. Hän on aina lähellä.

Z Zen. Olen meditoinut useamman vuoden. Meditointi on opettanut pysähtymään keskeneräisyyden keskelle. Tämän harjoitteleminen on ollut tärkeää

Å Årstider. Pidän vuodenajoista, koska ne laittavat meidät eri asetuksiin. Syksy on luovaa aikaa, koska olen kesän jäljiltä täynnä elämää. Talvella nautin horrosmaisuudesta, hangista ja pakkasista. Kevät on aina voimakas kokemus. Raskaskin. Keväisin akkuni ovat usein pohjalukemissa.

Ä Ääni. Kun aloin laulaa, en halunnut muokata ääntäni. Kävin laulutunneilla ymmärtääkseni, mitä voin tehdä, jotta ääneni ei vahingoitu. Ääni on jokaisen henkilökohtainen elementti

Ö Öljy. Olen hiusteni ja ihoni tehokosteuttaja. Suosin kookos-, argan-, manteli- ja oliiviöljyä. Öljyt vaikuttavat ulkoisesti ja sisäisesti. Käytän niitä päivittäiskosmetiikkana ja ravintona.

 

 

Kuka?

Iisa Pykäri, 37. Laulaja–lauluntekijä, joka aloitti uransa Regina-yhtyeessä 2005.

Julkaissut kaksi soololevyä Iisa-nimellä. Tekee tekstejä muun muassa Jesse Kaikurannalle, Kaija Koolle ja Jannalle.

Asuu Helsingissä muusikkoaviomiehensä Mikko Pykärin ja kahden poikansa kanssa.

 

Poseeraustaitojensa puolesta rocktähti Michael Monroe voisi harkita vaikka mallinuraa.

Lokakuun Glorian haastattelussa ikirokkari Michael Monroe, 54, puhuu vanhenemisesta ja sen mukanaan tuomasta perspektiivistä elämään. Sielultaan nuorelle muusikolle ikääntyminen ei ole tuonut suuria ulkonäkö- tai muita kriisejä. "Viisikymppisenä sinulla on sellaiset kasvot kuin ansaitset", hän toteaa.

Katso Glorian videolta, millaisissa tunnelmissa jutun kuvaukset sujuivat.

Michael Monroen haastattelun voit lukea 29.9. ilmestyneestä lokakuun Gloriasta.

Haluamme Gloriassa nostaa esiin monenlaisia ihmisiä: eri-ikäisiä, -näköisiä ja -kokoisia. Muotijutuissamme meillä on kuitenkin pieni ongelma. Emme yksinkertaisesti löydä muodokkaammille malleille kuvausvaatteita. Tulevien mallistojen näytekappaleita saa ainoastaan 34- ja 36-kokoisina. Toki voisimme kuvata jo kaupoista löytyviä vaatteita, mutta useimmiten muotikuvausten ideana on nimenomaan esitellä tulevia mallistoja.

Emme yksinkertaisesti löydä muodokkaammille malleille kuvausvaatteita.

Monimuotoisuuden vaatimus on kasvanut viime vuosien varrella myös muotimaailmassa, ja myös muodin kuluttajat haluavat vaihtelua. Se ei tarkoita sitä, että esimerkiksi muotilehdissä mentäisiin toiseen ääripäähän vaan sitä, että perinteisen muotikuvaston eli hyvin hoikkien, hyvin nuorten ja hyvin valkoisten rinnalla on sopivasti myös muita sävyjä.

Vaikka nykyään on yhä enemmän myös ns. normaalin kokoisia malleja – esimerkiksi Italian Voguen kannessa nähty Marquita Pring, Ranskan Marie Clairen kansikuvamalli Robyn Lawley tai jenkki -Cosmopolitan kannessa nähty Ashley Graham – mallimarkkinat ovat silti edelleen hyvin hoikkien naisten hallussa. Vaikka normaalimittainen malli löytyisikin, vaatemerkkien edustajat saattavat ajatella, ettei muotikuvista tule yhtä kauniita tai myyviä kuin niistä tulisi, jos malli olisi perinteistä mallikokoa.

Ehkä muotiala voisi ainakin kokeilla mullistavaa ajatusta normaalin kokoisista mallikappaleista.

Pienet näytekappaleet saattavat myös luoda alitajuisia mielikuvia siitä, että hoikkuus olisi tavoiteltavinta. Pienikokoiset vaatteet pysyvät myös henkareissa ryhdikkäämmän näköisinä kuin suuret koot. On varmasti myös kalliimpaa tehdä yksittäisiä näytekokoja isommissa kokonumeroissa. Toisaalta isommat koot olisi helpompi sitten ystävämyynneissä myydä meille taviksille.

Ehkä muotiala voisi ainakin kokeilla mullistavaa ajatusta normaalin kokoisista mallikappaleista. Pikkuhiljaa syntyisi varmasti myös muita muutoksia muodin tiukoissa konventioissa.

 

Asuin kevään mieheni kanssa Palman kaupungissa, postin yläkerrassa, roosan värisessä kivisessä kerrostalossa. Lainakodissa oli kaksi kerrosta ja
erkkeri, josta tulvi sisään valoa. Ennen auringonnousua nousin alakerran makuuhuoneesta kivisiä rappusia ylös keittiöön ja olohuoneeseen vain nähdäkseni taivaan, joka alkoi juuri valaistua. Se oli onnellinen nousu, joka ikinen aamu.

Asuin ensimmäisen kerran elämässäni asunnossa, jonka joku toinen oli itselleen kalustanut. Ennen lähtöäni Palmaan mietin, kauanko mahtoi kestää, kunnes alkaisin ikävöidä omaa kotiani. En arvannut, miten vieras asunto vaikuttaisi minuun,
saati kotiini.

En arvannut, miten vieras asunto vaikuttaisi minuun,
saati kotiini.

Minusta tuli siistimpi kuin kotona: aina lasinalus lasin alla, ei murusia keittiön lattialla, ei hiuksia kylpyhuoneen lavuaarissa. Paikallisten tavoin ostin torstaikukkia. Niistä tuli rakkaudenosoitus lainakodille.

Aloin silittää tyynyliinoja. Koska liinavaatekaappi oli niin kauniisti ja rakkaudella järjestetty, löysin itseni painelemasta lakanapinoja täydelliseen muotoon kuin armeijassa. Ensimmäinen päätös: järjestän kotiini harkitun liinavaatekaapin.

Vaikka kotona Suomessa teen ruokaa joka päivä, Palmassa ruoanlaittointoni lopahti. En osaa valmistaa ruokaa valkoisessa, täydellisessä keittiössä. Kompensoin lopahtanutta kokkaamista tapaksilla, salaateilla ja ulkona syömisellä.

Toinen päätös: rakennan kotikeittiöni entistä vahvemmin ruoanlaittoa ajatellen. Voimme syödä vaikka sohvapöydän ääressä. Mietin tavaroille omat paikat, nautin siitä, että mausteet, kipot ja pannut ovat näkyvillä. Annan keittiöni rehottaa, koska se on selvästikin ruoanlaittointoni polttoaine.

Sain myös kokea onnea ja auvoa kodinhoitohuoneesta. Mikä järjetön ilo siitä, että keittiön yhteyteen rakennetussa kodinhoitohuoneessa oli laatikko muovipulloille, pyykinlajitteluosasto ja järjestelmällisesti aseteltuja naulakoita.

Kolmas päätös: Rakennan kodinhoitotilan tavalla tai toisella. Se, jos mikä on arjen luksusta. Sisustan kodinhoitohuoneen vaikka työhuoneeseen.

Oman kodin kaipuun tuli kahden kuukauden jälkeen. Kävin ajatuksissani läpi tärkeitä tavaroita ja pesin kodin lattiasta kattoon. Sitten rentouduin. Siellä se oma koti odotti, valmiina ottamaan vastaan rakkaudentekojani.

Toimittaja Hanna Jensen yrittää sisustaa, mutta ei tahdo onnistua.

Hanna Jensenin kolumni julkaistiin Glorian Kodissa 6/2016.

Nämä ihanat ihmiset juhlivat kanssamme Gloria Fashion Show'ta. Katso kuvakavalkadi!

Elämäniloisen muodin juhlan, Gloria Fashion Show'n kutsuvierasjuhla järjestettiin perjantaina 16.9. Paikalle saapuivat muun muassa nämä supertyylikkäät naiset ja herrat.