Sitten tarvitaan vielä kaaoksen kesyttäjä, personal organiser.

Tuollehan on helppo hymähdellä. Aikuiset ihmiset, onko se nyt niin vaikeaa siivota kerääntyneet kasat kodin nurkista tai työpydiltä! On se. Ainakin se jää helposti tekemättä.

Valmentajien ajatuksista innostuneena siivosin työpöytäni. Kuulostaa pieneltä, mutta voi rakas lukija, jos näkisit työpöytäni, ymmärtäisit että raivaus ei ollut helppo. Saman tein kotona vaatekaapille ja kukkarolle. Mitä siitä seurasi? Tilaa, rentoutta ja tehokkuutta.

Jonkin aikaa löysin töissä paperini heti ja pysyin hyvin omissa aikatauluissani. Onnittelin itseäni: näin pieni muutos ja näin paljon parani elämänlaatu! Sitten muiden ihmisten lomat loppuivat.

Sähköposti rupesi täyttymään, puhelin soimaan, palaverit pilkuttivat taas kalenteria, työpöydälle ilmestyi paperipinoja, joiden merkitys ei ensisilmäyksellä auennut. Arkielämäni romahti parissa viikossa takaisin entiseen rutiiniin, josta zeniläinen tyyneys on kaukana.

Mikä nyt avuksi? Tartuin uudestaan haastattelumuistiinpanoihini. Tämä osui sieltä silmään:

”Pitää tiedostaa pääasiat ja niiden tärkeys. Sivuasiat ovat niitä, jotka tehdään, jos ehditään."

Näin sanoi Kaaoksen kesyttäjä -kirjan kirjoittaja, ammattijärjestelijä Anne te Velde-Luoma. Tuon ajatuksen voimin ryhdyn uudestaan raivaamaan työpöytääni ja kalenteriani. Siinä lohduttaa jokaiselta valmentajalta kuulemani viesti: iso muutos alkaa pienin askelin.

 

Vanhempia postauksia voit lukea täältä.