Viinintekijät suhtautuvat työhönsä intohimolla. Ilman sitä ei synny kaupaksi käyvää tuotetta.

Amerikkalaisen Costco-ketjun viiniostoista vastaavaa Anette Alvarez-Petersiä pidetään yhtenä maailman suurimmista viinivaikuttajista, sillä hänen edustamansa yritys tekee alkoholikauppaa 2,2 miljardilla dollarilla vuodessa. ”Viini on vain juoma" ja "Viini ei ole kaupan kannalta sen ihmeellisempi tuote kuin vessapaperi”, hän tykitti  toukokuun alussa antamassaan haastattelussa. Ja metelihän siitä syntyi.

Viini on aihe, joka herättää intohimoja. Viiniharrastajat istuvat nenä lasissa arvioimassa juomasta lehahtavia aromeja, minä muiden mukana. Purskuttelemme ja syljemme viiniä otsa rypyssä, jonka jälkeen kuvailemme makuelämystämme termein, jotka asiaan vihkiytymättömälle ovat täyttä hepreaa. Tallintaustaa, kissanpissaa, petrolia. Kuka nyt oikeasti niiltä haisevia tai maistuvia juomia haluaisi nauttia? Kuitenkin nuo adjektiivit liitetään moniin maailman hienoimmista viineistä. Tallintaustaa löytyy bordeaux-viineistä, kissanpissaa sauvignon blancista ja petrolia ikääntyneestä rieslingistä.

Vaikka kyseessä on vain käynyt rypälemehu, siitä puhutaan usein uskonnolliseen herännäisyyteen verrattavalla kiihkolla. Toki viinituntemus vaatii opiskelua ja paljon toistettuja maistokertoja. Mutta eivät viiniammatilaisetkaan ole yli-ihmisiä. Heidänkin arvionsa ovat usein ”aivopesun” tulosta.

Bordeaux´n yliopiston tutkija Frederic Brochet kutsui 57 arvostettua viiniammattilaista kuvailemaan yhtä valko- ja yhtä punaviiniä. Oikeasti "punaviini" oli samaa valkoviiniä, joka oli värjätty punaiseksi mauttomalla elintarvikevärillä. Silti viininenät kuvailivat sitä punaviinille tyypillisin termein.

Toisessa kokeessa asiantuntijat saivat keskitasoista bordeaux´ta tarjoiltuna ensin huippuviinin, sitten pöytäviinin pullosta. Hienoksi luulemaansa viiniä ammattilaiset kuvailivat "monivivahteiseksi", "tasapainoiseksi" ja "notkeaksi", pöytäviininä tarjoiltu oli heidän mielestään "vetinen", "lyhyt" ja "lattea".

Brochet´n vuonna 2001 tekemä koe oli skandaali viinipiireissä. Hinnan vaikutusta mielikuvaan on myöhemmin tutkittu aivotutkimuksenkin keinoin maallikkokoehenkilöillä ja tulokset ovat olleet samansuuntaisia. Tämän olen itsekin huomannut käydessäni sokkotastingeissa. Makuaistimusteni perustella en maksaisi monestakaan viinistä sitä hintaa, mitä kuuluisa tuottaja siitä pyytää.

Rakastan hyvää viiniä, varsinkin herkullisen, huolellisesti valmistetun ruuan kumppanina. Kun kaupan ammattilainen Anette Alvarez-Peters vertasi viiniä vessapaperiin, ruokatoimittajan mielestä kyseessä on vain ruokajuoma ja nautintoaine. Tosin kiehtova sellainen. Uskonnot ovat asia erikseen.

PS. Vanhempia Makeaa elämää -postauksia voit käydä lukemassa täältä.

PS. PS.  Glorian Facebook-sivut löytyvät osoitteesta https://www.facebook.com/glorialehti. Muista käydä tykkäämässä, jotta näet Glorian tuoreimmat kuulumiset.