Kesä on taittumassa syksyksi ja lomakausi työksi. Dalai-laman äskettäisen Suomen-vierailun inspiroimana päätin lukea, millaisia mietteitä gurulla on työelämästä.

Sain juuri loppuun kirjan nimeltä Työn ilo - Onnellisuuden taito työssä (Dalai-lama ja Howard C. Cutler, Tammi 2006).

Koska monimutkaiset asiat ovat monimutkaisia, on niihin turha odottaa dalai-lamalta eli Tenzin Gyatsolta helppoja vastauksia.

”On erittäin vaikea sanoa yleistäen, miten suuri osuus työn vaikutuksella on ihmisen onnellisuuteen. Siihenhän liittyy paljon monimutkaisia tekijöitä. Ihmisen kiinnostuksen kohteet, tausta, elämäntilanne, sosiaalinen kenttä ja työn luonne voivat kaikki vaikuttaa siihen, miten suuri osa hänen yleisonnellisuudestaan koituu työstä.”

Selvä tämä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Länsimaiseen elämäntapaan tottuneena halusin kuitenkin hieman yksinkertaisempia vastauksia.

Kirjan loppua kohden päästään lauseeseen, joka panee työssä jaksamispainiskelut poikki ja pinoon. Kun kirjan kirjoittaja, psykiatrian tohtori Howard C. Cutler kysyy dalai-lamalta, mitä tämä tekee työkseen, munkki vastaa: ”En tee mitään.”

Niin. Dalai-lama ja kaltaisensa eivät jaottele elämäänsä erilaisiin toisistaan erillisiin laatikoihin: työ, vapaa-aika, perhe, hengellinen elämä, sosiaalinen elämä. He ovat nöyriä mutta periaatteellisia, syvästi ajattelevia mutta keveän iloisia. Heille elämä on kuin hengitystä. He ovat yhtä läsnä kaikkialla. He elävät omaa elämäänsä, sanan varsinaisessa merkityksessä.

Mutta miten tätä elämäntapaa voisi parhaiten soveltaa työelämään, pohdin edetessäni kohti kirjan kiitossanoja.

Esimerkiksi näin: järjestä asiasi niin, että voit tehdä työksesi sitä, mikä on sinulle tärkeää. Toteuta intohimoasi. Tällöin työsi todennäköisesti sujuu sinulta helpommin kuin mikään muu työ, ja mahdolliset haasteetkin tuntuvat itselle arvokkailta oppimiskokemuksilta. Näin olet parhaiten hyödyksi sekä itsellesi että ympäristöllesi.

Tarpeeksi yksinkertaista?